Juupa juu

Varastoissa olisi jos jonkinlaista tilkkua, mutta koskaan ei juuri sitä väriä mitä kaipaisi. Tällä hetkellä kun tarvis olisi tummille, maanläheisille väreille ja samettimaisille pinnoille - niin kas kummaa, varastot pursuavat pastellisia satiineja, noin kärjistettynä. Hankala homma, kun nukenvaateompeluksia aloitellessani hankin kankaita silmällä pitäen sitä, mikä sopisi noille isoille nukeille (eli noin 42 senttisille) ja nyt olen enemmänkin ommellut Barbien vaatteita. Nukenvaatteet ovat tyttömäisiä, joten hempeille pastelleille kyllä olisi kysyntää, mikäli tekisin niitä, mutta jostain syystä se tökkii. Lieneekö syynä viimeisin ompelus joka vastusti ihan tarpeeksi. Tasan ei käy onnenlahjat.

Taidan perkata tilkkujani ja lahjoittaa niitä eteenpäin, osa on kerta kaikkiaan sellaisia juttuja joita en saa käytettyä. "Uran" alkumetreillä en vielä tajunnut kunnolla sitä, millaisia materiaaleja on järkevää käyttää, joten tulin ostaneeksi mm. valoverhokankaita sisältäviä tilkkupusseja. Hermot siinä menee jos niistä yrittää jotain saada aikaan.

No, kai sitä täytyy jotain penkoa tuolta mukaansa, kolmen junalla olemme menossa ja sitä ennen pitäisi olla pakattuna viihdykettä (lue: kaavoja, kangasta, lankaa) mukaan.

Tein muuten eilen huomion etten osaa enää katsoa televisiota ilman että käsilläni on jotain tekemistä, kuten ompelutyö. Sitten vasta saatoin kunnolla keskittyä C.S.I.:n katsomiseen, kun käsissäni oli pari samettipalaa ja neula harsinlankoineen. Pitäisikö huolestua? (Ei, vaan katsoa paaaljon enemmän TV:tä niin saisi paaaljon valmista aikaan. Tietenkin.)

Hengähdystauko ja hyvä sivu

Tämän viikon viralliset aktiviteetit ovat päättyneet. Huomenna lähdemme viikonlopuksi miehen kotikotiin, ja koska automme on hajonnut, menemme junalla. Ah, kerrankin on mahdollista käyttää matka-aika hyödyllisesti, autossa en voi tehdä muuta kuin katsella maisemia. Sen verran on heittoa päässä, että lukeminen ja muu näperrys laukaisevat matkapahoinvoinnin. Joidenkin tahojen mielestä sitä heittoa on enemmänkin kuin tuo. Antakaamme heidän pitää mielipiteensä. Pirulaisethan saattavat olla jopa oikeassa.

Sain eilen ihanan nettivinkin, kiitoksia vielä kerran SIS. Laitan tuon kyllä sivupalkin linkkivinkkeihinkin, jahka ehdin/viitsin. Sivuilta löytyy todella upeita toteutuksia mm. LotR-elokuvien puvuista - Barbie-koossa. Ja niihin on myös kaavojakin, jos sellaisille on tarvetta.

Itselläni on tarkoitus hyödyntää tällä hetkellä vain yhtä hihan kaavaa, sellaista mistä tulee liehuke hihan suuhun. Kieltämättä kyllä nuo kuvat aiheuttavat lievää pahempaa kiinnostusta kokeilla osaisiko sitä väsätä elokuvapukuja itsekin, tosin edelleen Barbie-kokoisina. Löytyihän sitä myös nettisivuja, joissa esiteltiin 1:1-skaalaan tehtyjä pukuja, tässä esimerkkinä yksi saksankielinen. Vähän suuremmalla pieteetillä tehtyjä, osa puvuista siis. Niin ja jos en ole sitä maininnut, niin olen jonkinasteinen LotR-fani, hyllyssä on elokuvasaaga ekstrapitkinä versioina. Erityisen ihailun kohde on se puvustus, kuinkas muuten.

Pidän muuten enemmän Boromirista kuin Aragornista. Yhden tuttavan kanssa joskus keskusteltiin tästä nimenomaisesta aiheesta, ja tulin siinä todenneeksi noin. Hän vähän ihmetteli sitä, mutta asiallehan on perustelut. Aragorn on liian täydellinen, liian abdoluuttisen hyvä ja erehtymätön, Boromirissa on enemmän särmää. Mutta Aragornhan onkin eräänlainen puoli(tai ainakin neljännes)jumaluus, kun taas Boromir vain - ihminen.

Eipäs nyt heretä filosofiseksi. Tai miksikään muuksikaan. Se ei istu. (Eikä heiluta häntää tai anna tassua.) Palataan sitten aiheeseen vielä näin lopuksi: se mainittu hiha tulee valmistumaan oliivinvihreästä loimusametista ja päätymään samanväriseen pukuun. Toivottavasti joskus, tarkoitus olisi kuitenkin tässä viikonlopun mittaan. Mies saa rapsuttaa jokkisautojaan ja minä näprään, niin on molemmilla tekemistä.

Hyvä.

Välitöitä

Huomenna pitäisi mennä yhteen tenttiin. Lukemisen kanssa on vähän niin ja näin, koska kyseinen kurssi edellyttää joko järjettömän hyvää muistia tai sitten kykyä sisäistää erinäisiä koodeja ja niiden toimintoja kertanäkemältä. Minulla on miehen mukaan järjetön muisti, joten luotetaan siihen sitten. No ei vainkaan, mutta paha siihen tenttiin on lukeakaan. Hiukan olen silti yrittänyt, ja turhautunut. Turhautumista puran, kuten minulle tyypillistä, näpertämällä. Esittelyssä siis stressinpurkajia:

Kesähamonen, samaa sinistä puuvillaa kuin aiemmin esitelty pyjama. T-paita on ihan yksinkertaista mallia ja melko tyköistuva, oli käänteitä vailla vielä perjantaina, mutta tein sen sitten loppuun jossain vaiheessa. "Aito" eli puetaan kuten 1:1-paita, ei nappeja eikä halkioita. Hameessa kuminauhavyötärö.

Viininpunainen "vekkihame", tavan puuvillaa sekin. Hame on ollut valmiina ties miten kauan, mutta vasta nyt sille löytyi kuvauspaikka. Farkkutakki on valmistakki, tullut jonkin nuken mukana. T-paita sama kuin yllä. Kengät näpersin eilen kun ahdisti tuo tuleva tentti.

Kengät ovat yksinkertaiset nyörisandaalit. Nyörinä on 2mm satiininauha. Pohjat ovat softis-levyä, "välirunkona" on paperia ja ohutta metallilevyä pitämässä kenkää muodossa, sisäpohja on mustaa puuvillakangasta.

Kuvat ovat taas niin valoisia. On se sitten kiva tämä talviaika. Onneksi on olemassa kuvankäsittelyohjelmia joilla niitä saa hiukan valaistua.

Hyvää yötä...

Eilen illalla tein pikaisesti vähän vaatteita. Tajusin että eihän näillä nukkeraukoilla ole kuin iltapukuja ja muuta "epäkäytännöllistä", ja päätin ryhtyä korjaamaan puutetta pikaisesti. Ensimmäinen yöasu valmistui:

Materiaali on lakanakankaan oloinen puuvilla ja pitsi. Yläosa on tuubimainen, ja se on poimutettu kumilangan avulla . Tossut ovat samaa kangasta, pohjassa myös pahvia.

Nukkumaan mennessä täytyy tietysti olla unikaveri! Nalle on lainassa nukkekodista, ostettu aikoinaan Tampereelta Nukkelasta. Ja tossut jalassa on huomattavasti mukavampi tassutella. Tossut ovat sikäli kesken, että olen kadottanut jonnekin Sannalta saamani pörhöisen langan, josta oli tarkoitus tehdä vielä tupsut noihin. Kyllä se lanka jossain on, siivous vain tuppaa laittamaan tavaroita vähän kadoksiin... Nukke on "lättäjalkainen" California Girl, jolle sopivat tuollaiset tohvelimallin jalkineet oikein hyvin.

Nuken rinnassa olevat tähdet ovat tarroja, liimasin ne tuohon huvikseni kun sopivat jotenkin nuken väreihin. Kuvista tuli taas hieman hämäriä, mutta ehkä se ei näin makuuhuonetunnelmissa häiritse...

Viimeinkin tarpeeksi valoa

Yritin jo viime viikolla kuvailla yhtä valmiiksi saatua mekkoa, mutta eihän siitä mitään tullut kun oli niin pimeää. Tänään sitten selvisin jo aamupäivästä pois koululta, oli vain yksi vaivainen tentti ohjelmassa. Kävin hortoilemassa kaupungilla vesisateessa, ja kotiin tultuani räpsin vähän kuvia.

Tämä on nyt se useampaan kertaan mainittu violetti satiinimekko, jonka kanssa on tullut tuskailtua enemmän kuin tarvitsisi:

Materiaali on jossain aikaisemmassa postauksessa esitelty itse värjätty satiini. Malliltaan mekko on hyvin yksinkertainen: tyköistuva yläosa ja A-linjaisesti levenevä helma. Helma tosin näyttää kuvissa vähän hassulta, mutta nyt on jo liian pimeää uusien kuvien ottamiseen. Kesti hetken että sain siirrettyä ne koneelle, tämän USB-portit päättävät vuorotellen olla tunnistamatta kameraa - enkähän minä sitä heti muistanut...

Kaulassa lasihelmikaulakoru. Nukke ei ole ihan tyypillisen Barbien näköinen, tämäkin on Fashion Fever -sarjaa.

Pitkähkö helma aaltoilee kauniisti ja sävy sävyyn sopivat kengät täydentävät asua. Helma on muuten päärmätty käsin, sen saa tehtyä hyvinkin huomaamattomasti.

Huomenna on pakko aloittaa lukeminen seuraavaan tenttiin, mutta tänään voisin vaikka hieman näprätä. Ostin pikku palan nahkaa muistuttavaa mutta joustavaa ties-mitä, ja siitä pitäisi syntyä jotain räyhäkkää vaatetta - tosin hetkinen saattaa kulua kuvien ilmestymiseen...