sunnuntai 11. helmikuuta 2007

"Japani-innostus" iski

Olen tässä viikonlopun mittaan ommellut edellisessä postauksessa ideoitua Gothic Lolita -mekkoa. Löysin joskus ammoin piirtämäni yläosan kaavat, piirsin niihin lisäksi hihan kaavan ja sain siitä täydellisesti sopivan. Täh, miten voi olla mahdollista? Arvatkaa vain jemmasinko heti visusti nuo kaavat :)

Muistelin että yläosa saattaisi mahdollisesti olla vähän lyhyttä mallia, mutten enää leikkausvaiheessa muistanut lisätä pituutta siihen. Mekosta tulee nyt sitten vähän empirelinjainen sen suhteen, että siinä on korotettu vyötärö - en tosin usko että se haittaa, Lolita-tyylihän ammentaa inspiraationsa mm. vanhoista lasten- ja nukenvaatteista, joten korotettu vyötärö ei sinänsä haittaa. Paremminhan saa alle soviteltua tyllialushameen, kun ei tule vyötäröstä tavattoman paksua. Vai voiko se noilla nukeilla ollakaan paksu...? Ei sillä että alushametta tarvittaisiin sen kohottavuuden vuoksi, puuvillakangas on tarpeeksi jäykkää pysyäkseen itsestään koholla, mutta tyyli vaatii alushameet.

Vielä pitäisi löytää jostain valkoiset ohuet sukat/sukkahousut, sellaiset nahkiaisenpyytimet, joista voisi tehdä nukelle ylipolvensukat - pitseillä koristeltuna, totta kai.

Tämäkään projekti ei ole vielä lähelläkään valmista, mutta seuraavaksi kiinnostaisi tehdä japanilaisen koulutytön puku - juuri se lyhyt vekkihame -juttu. Vaikka tämmöinen. Väliäkö sillä onko kyseinen puku aito vai paremminkin anime-juttuja, kivalta se varmaan näyttäisi nukella.

P.S. Ei tämä oikeastaan ole mikään uusi juttu, tämä eräänlainen japaniaiheisuus. Piirrostyyli anime-elokuvissa on viehättänyt pikkulikasta alkaen, etenkin ne vesipisarat. Grr...

perjantai 9. helmikuuta 2007

Vähän tummempaa tyyliä

Poronoron innoittamana rupesin piirtämään korsettimaisen topin kaavoja. Kaavoista tulikin aika hyvät, sen osoitti koeversio. Oikein positiivista, en ole koskaan saanut kaavanpiirto-oppia. Sain jopa liivien kupit muodostavat palaset onnistumaan, joten tuloksena oli varsin sievästi istuva yläosa.
Olisin halunnut toteuttaa topin mustasta vinyylistä (PVC), mutta sitä ei ollut. Miten olisikaan voinut olla, kun en ole raaskinut ostaa sitä. Metrihinta on ~13e, ja olen viime ajat ollut enemmän kuin vähissä varoissa. Eihän sitä paljon tarvitsisi, mutta sitäkään vähää ei ollut. Sen sijaan oli muovinen, samettipintaiseksi päällystetty korupussukka, joka oli ajelehtinut nurkissa jo puolisen vuotta - tiesin että jonain päivänä siitä tulee vielä jotain, joten en heittänyt sitä menemään. Ja jotain siitä todella tuli.

Koska pelkästä topista ei ole oikeastaan mihinkään, ompelin sille kaveriksi hameen, jossa on kiinniommeltu tyllialushamonen. Tyllin kanssa sattui hassu juttu; samana päivänä mietin kaupungilla kävellessäni että minulla on sitä mustaa tylliä, mutta se on liian harvareikäistä sukiksi, ja liian jäykkää alushameeksi, mitähän siitä tekisi? Illalla hametta tehdessä kaipasin mustaa tylliä, enkä muistanut sitä omistavani. Yritin keksiä korvaavaa, ei löytynyt mitään. Yhtäkkiä koin hirmuisen ahaa-elämyksen - sitä tylliähän on metrin verran tilkkulaatikossa! Oli muuten juuri sopivan taipuisaakin, muistin siis väärin.

Sukat ovat vanhaa tuotantoa, mutta jotenkin omituisesti venähtäneet - nämä nuket tuskin laihtuvat. Onneksi se ei näy kuvassa. Kengät olivat alun perin ällöttävän marjapuuronväriset, mutta musta maali teki niille ihmeitä. Minusta ne olivat vähän raskaan näköiset jykevine korkoineen, pyöreine kärkineen ja paksuhkoine pohjineen, joten mustina ne sopivat tyyliin vallan mainiosti.

Jämäpalasista syntyi vielä pikkulaukku. Topin kiinnityksen kanssa olin helisemässä. Takana on nyöritys, ja toppi on avoin myös edestä. Takanyöritys pyrki leikkaamaan muovin rikki, joten vahvikkeeksi piti sisäpuolelle liimata puuvillanauhaa. Etupuolelle en saanut tehtyä minkäänmoista kiinnitystä, ja homma uhkasi mennä jo hiusten repimiseksi. Sitten keksin laittaa hopealangasta koukut, joilla homma kiinnittyy. Yläreunaan ei saanut koukkua, siihen piti keksiä jotain muuta - valkoinen silkkinauha näytti sopivan oivasti. Nuken hiukset ovat olleet pitkään ponnarilla, eikä niitä saanut asettumaan, joten sitaisin ne samalla silkillä kiinni ylös. Tähän olisi kyllä ollut vielä musta pillerihattu harsoineen, mutta jotenkin se ei sitten sopinutkaan. Ehkä se sopii myöhemmin johonkin toiseen tyyliin.

Pitkästä aikaa sain tehtyä koko asun yhtenäiseen tyyliin, ja nyt tämä tummempi tyyli rupesi jotenkin kutkuttelemaan. Ehkä teen seuraavaksi Gothic Lolita -tyylisen puvun, tästäkin tuli hiukan siihen suuntaan noine lyhyine hamosineen ja valkoisine rusetteineen. Tämä nukke varsinkin vaaleine ihoineen ja vinoine silmineen olisi oikein sopiva mannekiini kyseiselle tyylille. Hiuksetkin ovat mustat, mitä nyt muutama ruskeahko raita niissä on.

Huivin uusi elämä 2

Huivista tuli kuin tulikin hame, ja sattuipa löytymään sopiva toppikin sille kaveriksi. Minulla ei nyt ollut eilen (kiireessä piti kuvata kun mies pakkasi kameran mukaansa) aikaa kehitellä tuolle enempää rekvisiittaa, mutta Tiinan nukkekotipiirin vaihdossa lähettämä kaulakoru sopi nuken kaulaan kuin nakutettu, joten lainasin sitä.

Hameesta tuli aika kiva; vekkasin sen vyötärölle ja ompelin nurjalle puolelle satiininauhan pätkän vyötärönauhaksi. Kietaisumallinen hame kiinnitetään nepparilla ja koristeeksi on tulossa vielä nauhat, jotta näyttäisi siltä että se on sidottu kiinni niillä. Kuva taisi kyllä vähän kärsiä käsittelyssä, piti kirkastaa sitä kun olivat niin tummia kaikki - helmikuinen ilta on yleensä niin valoisa aika kuvata...

Kuriositeettina mainittakoon, että hame on kokonaan kierrätysmateriaalia; huivi kirpparilta ja satiininauha oli jossain paidassa kiinni, tiedättehän ne typerät nauhat joita on varsinkin avonaisemmissa puseroissa olkasaumoissa? En tiedä niiden tehtävää, leikon ne aina irti ja nakkaan nauhalaatikkoon - parempi siellä kuin pääntieltä pilkottamassa :)