Korsetti

Korsettien teko kiehtoo minua. En tiedä miksi. Ostin joskus talven mittaan Poronorolta materiaalia muutamaan nukkekokoiseen korsettiin, mutta vasta nyt sain tehtyä kaavat ja ommeltua eräänlaisen koeversion.





Korsetti koostuu yhteensä neljästätoista palasta. En tiedä miksi halusin tehdä ensimmäisestä versiosta näin haastavan, sillä molemmat kupitkin on ommeltu kahdesta osasta, mutta mielestäni lopputulos on ihan onnistunut. Yläreunan pitsi ei riittänytkään enää alareunaan, enkä halunnut laittaa toista laatua.
En tiedä miten hyvin kuvista välittyy se tieto, että korsetti on täysin luutettu, ts. joka saumassa menee luu - ja edessä kaksi. Kupeissa ei luita ymmärrettävästi ole. Alun perin luiden piti tulla vain taakse nyöritystä tukemaan, mutta koska vinyylin ominaisuuksista johtuen jouduin päällitikkaamaan saumat, tuli mieleeni pujottaa kokeeksi saumanvaran sisään rigilenestä purkamaani ohuenohutta muovisoiroa, ja sehän toimi kuin ihmisen mieli. Luutin siis koko hoidon enkä pelkästään takareunoja.



Takana on nyöritys. Alun perin suunnittelin käyttäväni satiininauhaa, mutta ainoa musta nauhani oli 3mm levyistä enkä saanut sitä millään ilveellä noista metallisirkoista läpi. Jouduin käyttämään vahattua nyöriä, joka tuntui aavistuksen liian jäykältä tuohon tarkoitukseen.

Sirkat (eyeletit) on tilattu Tiny Zippersistä, ja niiden halkaisija on muistaakseni 1/16-tuumaa. Ihan loistavia näissä nukkejutuissa, kunhan ensin keksii minkä päällä ne asentaa. Asennusalustaksi tarvitaan tarpeeksi iso ja painava metallipala, johon on pehmusteeksi laitettu vaikka pala huopaa. Itselläni on käytössä vanha sorvin teräpalan kiinnityspalikka ja pala fleeceä. Lisäksi pitää olla käteensopiva vasara ja mielellään ihan oikea eyelet-asennustyökalu, joka on tarkoitettu noin pienille sirkoille. Omani tilasin FinnStamperilta. Todella hyvä hankinta.

Vähän tummempaa tyyliä

Poronoron innoittamana rupesin piirtämään korsettimaisen topin kaavoja. Kaavoista tulikin aika hyvät, sen osoitti koeversio. Oikein positiivista, en ole koskaan saanut kaavanpiirto-oppia. Sain jopa liivien kupit muodostavat palaset onnistumaan, joten tuloksena oli varsin sievästi istuva yläosa.
Olisin halunnut toteuttaa topin mustasta vinyylistä (PVC), mutta sitä ei ollut. Miten olisikaan voinut olla, kun en ole raaskinut ostaa sitä. Metrihinta on ~13e, ja olen viime ajat ollut enemmän kuin vähissä varoissa. Eihän sitä paljon tarvitsisi, mutta sitäkään vähää ei ollut. Sen sijaan oli muovinen, samettipintaiseksi päällystetty korupussukka, joka oli ajelehtinut nurkissa jo puolisen vuotta - tiesin että jonain päivänä siitä tulee vielä jotain, joten en heittänyt sitä menemään. Ja jotain siitä todella tuli.

Koska pelkästä topista ei ole oikeastaan mihinkään, ompelin sille kaveriksi hameen, jossa on kiinniommeltu tyllialushamonen. Tyllin kanssa sattui hassu juttu; samana päivänä mietin kaupungilla kävellessäni että minulla on sitä mustaa tylliä, mutta se on liian harvareikäistä sukiksi, ja liian jäykkää alushameeksi, mitähän siitä tekisi? Illalla hametta tehdessä kaipasin mustaa tylliä, enkä muistanut sitä omistavani. Yritin keksiä korvaavaa, ei löytynyt mitään. Yhtäkkiä koin hirmuisen ahaa-elämyksen - sitä tylliähän on metrin verran tilkkulaatikossa! Oli muuten juuri sopivan taipuisaakin, muistin siis väärin.

Sukat ovat vanhaa tuotantoa, mutta jotenkin omituisesti venähtäneet - nämä nuket tuskin laihtuvat. Onneksi se ei näy kuvassa. Kengät olivat alun perin ällöttävän marjapuuronväriset, mutta musta maali teki niille ihmeitä. Minusta ne olivat vähän raskaan näköiset jykevine korkoineen, pyöreine kärkineen ja paksuhkoine pohjineen, joten mustina ne sopivat tyyliin vallan mainiosti.

Jämäpalasista syntyi vielä pikkulaukku. Topin kiinnityksen kanssa olin helisemässä. Takana on nyöritys, ja toppi on avoin myös edestä. Takanyöritys pyrki leikkaamaan muovin rikki, joten vahvikkeeksi piti sisäpuolelle liimata puuvillanauhaa. Etupuolelle en saanut tehtyä minkäänmoista kiinnitystä, ja homma uhkasi mennä jo hiusten repimiseksi. Sitten keksin laittaa hopealangasta koukut, joilla homma kiinnittyy. Yläreunaan ei saanut koukkua, siihen piti keksiä jotain muuta - valkoinen silkkinauha näytti sopivan oivasti. Nuken hiukset ovat olleet pitkään ponnarilla, eikä niitä saanut asettumaan, joten sitaisin ne samalla silkillä kiinni ylös. Tähän olisi kyllä ollut vielä musta pillerihattu harsoineen, mutta jotenkin se ei sitten sopinutkaan. Ehkä se sopii myöhemmin johonkin toiseen tyyliin.

Pitkästä aikaa sain tehtyä koko asun yhtenäiseen tyyliin, ja nyt tämä tummempi tyyli rupesi jotenkin kutkuttelemaan. Ehkä teen seuraavaksi Gothic Lolita -tyylisen puvun, tästäkin tuli hiukan siihen suuntaan noine lyhyine hamosineen ja valkoisine rusetteineen. Tämä nukke varsinkin vaaleine ihoineen ja vinoine silmineen olisi oikein sopiva mannekiini kyseiselle tyylille. Hiuksetkin ovat mustat, mitä nyt muutama ruskeahko raita niissä on.