Miitti!

BDollin miitti oli männäviikonloppuna Seinäjoella, ja kylläpäs teki hyvää nähdä välillä aikuisia ihmisiä joiden kanssa voi puhua muustakin kuin lastenhoidosta tai kotioloista. Lauantai meni rattoisasti nukkeja ihastellessa ja kirppislöytöjä tehdessä. Valitettavasti kamera jäi kotiin, mutta kuvasatoa löytyy mm. täältä kanssamiittaajan toimittamana. Mies on kysynyt joskus että mitä te niissä miiteissä teette. En ole voinut kertoa koko totuutta, koska juttu mene välillä sen verran levottomaksi että ei se kumminkaan pitäisi meitä enää täysijärkisinä, ks. kuvat linkin takaa.
Itse olen tällainen puoliaktiivinen harrastaja, en tee mitään täysillä vaan vähän sitä ja tätä, sen minkä ehdin. (Tämän blogin ulkopuolelle jää mm. nukkekotiharrastus, joten voitte kuvitella että närpin vähän joka hommaa mutten mitään ns. fanaattisesti.) En tunnista läheskään kaikkia Barbien kasvomuotteja tai muista mihin sarjaan mikäkin nukke kuuluu, mutten silti ole koskaan kokenut olevani miiteissä ulkopuolinen. Minusta on kerrassaan mahtavaa miten ihanasti todella asiaan vihkiytyneet tyypit ottavat mukaan juttuihin myös puolivillaiset kanssasisaret. Eikä katsota kieroon vaikka paikalle kantaa kaikkea muuta nukkelajia paitsi Barbieta vaan tullaan kysymään että mitäs ne nämä on. Tällä kertaa minulla kyllä oli jopa yksi Barbie mukana, mutta sekin pääsi mukaan vain teemaan sopivan asun puolesta, ei ollut mikään erikoinen nukke itsessään.

Aviksen pajan Avis oli taas varastoineen paikalla, tällä kertaa peruukin sai MSD-kokoinen neiti Juliette. Jälleen olin värin suhteen väärässä - aioin laittaa tytölle vaaleat hiukset, mutta kotiin lähtikin pitkä kihara peruukki värissä Carrot Red. Sovittelin tytölle monenmoista peruukkia, ja punaisen kohdalla totesin "tää ois tän väri." Resinsoulin normal skin on sen verran maitomaisen vaalea ja kuultava, että olisihan se pitänyt arvata että punapään ihonväristä on kysymys. (Kuvaa ei nyt tule, koska pää on lainassa toisaalla.)

Sunnuntain kirppiskierrokselta jäi saaliiksi yksi pikkutytön hame, joka muuntui pienellä vaivalla Pistachelle sopivaksi. Helmatyllin uusin vielä tässä viikonlopun mittaan, ja sitten neiti saa esitellä uutta Totenmann-hamettaan. (Hameelle tuli tuollainen pöljä nimi, koska kuuntelin ommellessa CMX:n uutta levyä ja kyseistä kappaletta useampaan kertaan, se jäi korvakärpäseksi ja vaati uusintaa.) Näppärästi 86cm lapsen hame oli helman pituudeltaan juuri sopiva SD-nukelle, en tiedä mikä minihame se on edellisessä elämässään ollut. Kangas oli niin ihana että päätin uhrata 1,50€ ja ostaa projektin itselleni. Normaalisti nämä projektit tuppaavat hautautumaan kaapin uumeniin mutta tämäpä on melkein valmis jo. Lasketaan miitin aikaansaaman hyvän mielen ansioksi.

Romumarkkinalöytöjä

Totuttuun tapaan kolusimme taas Uudessakaarlepyyssä romumarkkinoita. Aikaisempina vuosina löydöt ovat jääneet vähän heikoille, mutta tänä vuonna onni potki ilmeisesti siitäkin edestä. Löysin nimittäin kauniin korikaluston, jonka nukkeharjaantunut silmä totesi heti noin 1/6-mittakaavaan sopivaksi. Barbiet saivat siis lopultakin kauan kaipaamani korihuonekalut, sohvapöytää myöten:



Olin tyytyväinen, enemmänkin. Pitkään aikaan ei ole mitään yhtä mainiota tullut vastaan, ja lopun aikaa kiertelin innosta hyristen. Kunnes olimme jo melkein lähdössä, ja mitä näinkään: kaunis punainen keittiönkalusto, ehkä aavistuksen iso mutta ei paljon. Rahat olivat menneet jo, ja olin varma että kalusto olisi kallis kuin mikä, joten olin vähällä jättää kysymättä hintaa. Sitten palasin ja varmaan ääni täristen kysyin mitä kalusto maksaisi - tiesin että mahdottomia ei mies suostuisi kustantamaan. Myyjä lupasi sen 15€:lla.

Nyt on sitten myös ruokapöytä ja tuolit, jotain muuta kuin ne Mattelin pinkit muovikinkkanat:



Ei liene epäselvää kuka hyrisi onnesta koko loppuviikon.

Korikalustoon olen suunnitellut tekeväni ehkä istuintyynyt, ja pöytäliinan mahdollisesti myös. Punaisessa kalustossa oli valmiina tuollainen ihastuttava maalattu "pöytäliina".

Ompelukoulu

Mainos!

Ateljé Johannan ompelukoulu ilmestyy nykyään TheBDoll-sivuston jäsenjulkaisun, TheBZinen, parittomissa numeroissa. Heinäkuun helteissä ilmestyneessä ensimmäisessä osassa on T-paidan kaavat ja kuvitetut ompeluohjeet.

/Mainos päättyy.

Keräilen koottuja kaavalinkkejä omille sivuilleen, löytyvät tuolta sivupalkista Sivut-otsikon alta. Tällä hetkellä linkkejä on vasta muutamia, mutta päivittelen niitä pikku hiljaa, aina kun jotain mukavaa tulee vastaan.

Tarvikepohdintaa

Kävin perjantaina naapurikaupungissa isossa kaupassa ostoksilla. Tai "ostoksilla". Mukaan tarttui yksi Barbien vaate, Fashionista-Ken ja sen vaatepaketti, jonka vasta kotimatkalla muistin jo tilanneeni Miss Vinylistä... Mutta se paketti on jumissa Ranskassa odottamassa että Cami-nukke saapuu ja sitten vasta tilaus lähtee Suomeen, joten olin autuaasti jo unohtanut sen. No, pitää panna myyntiin.

Katselin myös askartelupuolella Tilda-kankaita sillä silmällä että niistä saisi nättiä nukenvaatetta, mutta ei herra jee mitä hintoja niillä oli. 25cm pala maksoi 6,50€. Että mitä häh? Jäi hyllyyn. Ajattelin että kyllä netistä löytyy jostain halvemmalla, ja niinpä löytyi: esimerkiksi Käsityökorissa hinta oli 1,79€/10cm, jolloin tuollaisen 25cm palan hinnaksi tulisi 4,375€. Ryöstöä tuo ison kaupan hinta. Toimituskulut toki nettikaupasta tulevat hinnan päälle, mutta jos toimituskulu on 3€, ja ostaa vaikkapa kolmea eri kangasta, niin halvemmaksi tulee per pala.

Ehkä käyn kuitenkin ensin paikallisessa kangaskaupassa penkomassa tilkkutyöpalakankaat. Kuulemma pienin myytävä pala 10cm soiro jos ei enempää tarvitse. 

Sitten katselin myös muita Tilda-roippeita, jos niissä olisi ollut jotain kivaa tilpehööriä nukenvaatteisiin. Sen verran hinnoissaan ovat että jäivät ostamatta, mutta olisihan niissä ollut vaikka mitä ihanaa...

Tarvitsee aikaa

Kaksi pientä ipanaa (1v 4kk ja 2,5kk) vievät ajan täydellisesti. Päässä kuhisee ja kihisee lukemattomia ideoita vailla toteutusta. Laukkuja, paitoja, hameita, takkeja... Mitä antaisinkaan edes muutamasta näpertelyyn varatusta tunnista viikossa. Tavarat vain ovat enimmäkseen vielä muuton jäljiltä vaatehuoneen ylähyllyllä, joten ne pitäisi ensin saada käsiinsä. Mutta ehkä vielä joskus.

Linkkivinkkinä Fashionista Barbie. Näitä on tulossa tähän torppaan.

Kolme pientä mekkoa

Vaikka aika menee nykyään pitkälti lapsenhoidossa, olen tässä jotain pientäkin saanut aikaan. Taktiikka on seuraavanlainen: pidä aina jotain "vaiheessa olevaa" käden ulottuvilla, ja kun lapsi nukahtaa, tartu heti toimeen äläkä suunnittele. Saati surffaa netissä "ihan vain parilla sivulla."

Ensimmäinen tauon jälkeen valmistunut tuotos on tämä pieni valkoinen mekko:

Yksinkertaisuudessaan mekko koostuu vain palasta batistia ja parista erilevyisestä satiininauhasta. Batisti on poimutettu ja ommeltu kiinni 3mm levyiseen satiininauhaan, takana on neppi kiinnitystä varten. Mekko kootaan vyötäisille 5mm leveällä satiininauhalla, joka kietaistaan pari kertaa vyötärölle ja sidotaan rusetille. Ruskea lasihelmikaulanauha sopii sävyihin, kontrastin vuoksi laukku ja kengät ovat mustat. Kolmella värillä pääsee pitkälle.

Toinen mekko on materiaaliltaan hiukan joustavaa, denimin tyyppistä kukkakangasta:

Mekon alla on lyhythihainen trikoopaita, asusteina sävyyn sopiva punosvyö sekä tyttömäisen yleisilmeen vastapainona rouheat saapikkaat. 

Kolmas mekko on valmistunut jo aikapäiviä sitten, muistaakseni liki parin vuoden takaa on tämä pikkuinen sporttimekko:

Tämä mekko ei ole mitenkään erikoinen, näpsäkkää farkkupintaista puuvillakangasta punaisin ompelein, asusteena vain sävyihin sopivat lenkkitossut.

Vihreä turnyyripuku

Kamera oli kadoksissa jonkun aikaa. Se paikallistettiin sittemmin Corollan hansikaslokeroon, jonne se oli unohtunut yksien kisojen jälkeen. Pääsin sitten viimein kuvaamaan tämän jo jonkin aikaa valmiina olleen turnyyripuvun. Ei siis enää laajoja vannehameita, ainakaan toistaiseksi.


Puku sivusta.

Materiaali on taftintapaista ilmeisesti verhokankaaksi myytyä tekokuitukangasta. Rispaantui ompeluvaiheessa yllättävän vähän, vaikka sitä pelkäsin. Puku koostuu hame- ja päällysosasta. Hameosa on oikeastaan vain suorasta kappaleesta tehty, sen poimutukset on koottu taakse, jolloin pukuun tulee tuo takamusta korostava muoto. Hameen alle tein lisäksi irrallisen turnyyrin, joka auttaa muodon säilyttämisessä.


Puku takaa.

Takana päällysosa kootaan turnyyrin päälle poimutelmille, ja poimutelmia somistavat viktoriaaniseen tyyliin ruusukkeet. Ruusukkeita, röyhelöitä ja pitsejä olisi ehkä voinut käyttää enemmänkin, jos miettii miten innostuneita tuohon aikaan oltiin somistamaan kaikki paikat röyhelöin ja rusetein, mutta minun silmääni miellyttää vähän yksinkertaisempi tyyli.
Olkoon tämä puku vaikkapa jo hieman varttuneemman (ja yksinkertaisen maun omaavan) naisen asu.


Puku edestä.

Edessä on silmunapit. Käytin metallinvärisiä, 2mm halkaisijaltaan olevia pyöreitä helmiä ja mustaa nappilankaa. Hihat ovat n. 3/4-hihat, niiden somisteena on leveä pitsiröyhelö


Korut ja kampaus.

Nutturakampaus sopii moneen aikakauteen, myös tähän. Nuttura pysyy koossa mustan ompelulangan avulla; muotoilin ensin kampauksen nuppineuloja hiusneuloina käyttäen ja sen jälkeen yksinkertaisesti ompelin siihen pitkiä lankajuoksuja mustalla langalla, niin että se pysyy koossa. Somisteena on helmiä.
Kaulakoru on tehty pienistä siemenhelmistä rautalankaan, ja korvakoruissa on isohkot kermanväriset muovihelmet. Korvakorujen koukut on tehty hopeoidusta kuparilangasta, ja niitä varten tein korviin "oikeat" reiät. Toisin sanoen reiät on tehty kuten ihmiselle eli korvalehden läpi, ei suoraan pään sisään kuten Barbielle yleensä.

Tämä puku oli ns. koemalli, tai sen oli tarkoitus olla sellainen. Piirsin yhtenä aamuna kaavat, noin vain summamutikassa ja päätin kokeilla saman tien tuliko niistä mitään. Hurautin pitkät saumat koneella, ja kas, pieni sisäänotto taakse ja juu-u, tästähän voisi vaikka tullakin puku. Tein sitten loputkin, mitä se vaati tullakseen kunnolliseksi puvuksi.

Lauantaina valmistunutta

Viime lauantaina ehdin tehdä jotain; iltavuoroviikot ovat tylsiä kun en saa mitään aikaiseksi aamuisin. Lauantaina olin kuitenkin yksin kotona, ja sain viimeisteltyä yhden asukokonaisuuden.




Kaulakoruksi kamee-tyyppinen koru. Satiininauhaan on helmiäishelmellä kiinnitetty kukanmuotoinen metallivärinen helmi. Huivi koristenauhaa.



Ylä- ja alaosa ovat erilliset, vyö on irrallinen ja vain sivulle rusetille solmittua suklaanruskeaa satiininauhaa.



Takakappaleiden reunat on tuettu ohuella muovisuikaleella, jotta ne pysyvät muodossa napitettuna.
Tuollaisia muovisuikaleita voisi käyttää "luina" jos tekisi korsetin/korsettiyläosan. Kapeampia niiden pitäisi olla, nuo olivat arviolta 5mm leveitä.
Tässä näkyy hameen poimutus aika hyvin; ~60cm kangasta Barbien (tai siis Midgen) alle 9cm vyötäisille poimuteltuna vartalon/puvun linjan silti suuresti kärsimättä. Eläköön vetolaskos!

Ja seuraavaa projektia suunnittelemaan...

Pieni vihreä kesämekko

Näin syksyn lähestyessä voikin ruveta tekemään vaatteita ensi kesää varten. Yhdenillanjuttuna valmistui pienestä trikootilkusta asukokonaisuus kesän helteisiin. Piirustin "sinne päin" olevan yläosan ja boleron kaavan.


Helman erikoinen muoto syntyy, kun helmaksi leikataan neliönmuotoinen kangaspala, joka taitetaan kolmion muotoon. Kolmion pitkälle sivulle leikataan vyötärönmentävä aukko, ja helma ommellaan yläosaan kiinni niin että neliön kulmat tulevat keskelle eteen ja taakse (sekä tietysti keskelle sivuille).


Yläosa on takaa avonainen, etukappaleelta lähtevät nauhat solmitaan niskaan. Nauha kulkee etukappaleen yläosaan ommellussa nauhakujassa, sitä ei siis ole ommeltu kiinni.


Sävy-sävyyn oleva 3/4-hihainen bolero täydentää lookin viileinä hetkinä.

Väri on sen verran vaalea, että suosittelen sen käyttöä vain jo ruskettuneen ihon kanssa, mikäli haluaa välttää kalkkilaivan kapteeni -efektiä. Tälle tummahipiäiselle neidolle sävy sopi vallan mainiosti.

Tamsin (ja muutakin)

Kokeilin hiusten istutusta eli re-rootingia. Koekaniiniksi pääsi alunperin blondi Chic-Barbie, jota jo kertaalleen muokkasin.
Nyt leikkasin hiukset pois, irrotin pään ja istutin uudet hiukset. Noin lyhykäisyydessään; oikeasti operaatio otti useamman illan. Lopputulokseksi tuli Tamsin:



Tamsinilla on yllään joulunaikaan ompelemani farkut sekä joskus talvella läpikuultavasta ja.joustavasta kankaasta näperrelty "hippipusero". Tuolin löysin viikonloppuna Tiimarista.

Kasvokuva:



Alkuperäinen nukke näytti tältä:



Välimuotokin oli.

Sitten muuta. Pidän Barbien (BB)kropasta noin muuten, mutta yksi vakava puute niitä vaivaa. Nivelettömyys. Minua kiehtovat nivelletyt nuket kuten Momokot sekä Obitsu-kropat, mutta molemmat lienevät luottokortittoman ulottumattomissa. Niitä ei siis saa. On tyydyttävä nivelettömiin ja yritettävä saada niitä poseeraamaan mahdollisimman luonnollisesti. Kerran olin kuitenkin näkevinäni hevostyttö-Barbien, joka istui satulassa luonnollisen näköisenä. Jalat siis taipuivat polvista ja kädet kyynärpäistä. Tahtoo!

Viikonloppuna löysin kyseisen nuken Kodin1:n leluhyllystä - halvennuksella. Oitis ostin. Vaatteiden alta paljastui lähes riittävästi nivelletty kroppa - vielä nilkat ja ranteet kun olisi nivelletty niin olisin tyytyväinen, mutta ei tämäkään hullumpi löytö ollut. Otin muutaman alusvaatekuvan jotta nuo nivellykset näkyisivät paremmin.
(Varoitus: seuraa pari puolialastonkuvaa!)





Tämän nuken saa poseeraamaan lähes luonnollisesti, mistä syystä olen oikein tyytyväinen. Vaatekaavat pitää tosin piirtää uudelleen, sillä tämän nuken kroppa on (rintojen kohdalta) jostain TNT:n ja BB:n välimaastosta. BB:lle tehdyt rintsikat menivät juuri ja juuri kiinni. Vyötäisiltä ja lanteilta tämä taas on ihan eri sarjaa kuin BB.

Seuraavaksi suunnitelmissa on kuitenkin tehdä vähän isommalle nukelle sopivia vaatteita...  

Ajanmukaisempaa yritelmää

Olen ilmeisesti saanut jonkinlaisen pakkomielteen krinoliineista. Pukuja on valmistunut nyt kolme - hitaasti valmistuvia siis. Ovat ehdottomasti suuritöisimpiä mitä olen ommellut.
Viimeisin on tavallista puuvillaa.


Helman rimssu ei onnistunut ihan niin hyvin kuin toivoin; päälle ommeltu koristenauha menee omituisille mutkille, mutta luultavasti en ryhdy tekemään sille mitään, ainakaan toistaiseksi.

Tämän puvun tekemisessä on otettu vähän osviittaa Historiallinen teatteripuku -kirjassa olevista ajanmukaisista kaavoista. Puvussa on kaksiosaiset pagoda-hihat, ja hihan olkasaumaa on hieman laskettu.
Alempi hiha on tehty kahdesta kappaleesta, alaosa on pukukangasta ja yläosa samaa ohutta puuvillakangasta kuin puvun vuori. Hihojen alla on valkoiset, pitsillä somistetut irtohihat.



Yläosa on edestä avoin, nappeina jälleen pienet helmet. Helmien halkaisija on 2mm.

Puvussa on tingitty ajanmukaisuudesta sikäli, että oikeasti helma on yksi suorakaiteen muotoinen kangaspala joka sitten poimutetaan vyötärömittaan. Nuken vyötärölle tulisi kuitenkin turhan paljon lisää paksuutta, joten tein taas kellohelman ja laskostin vyötärölle. Yläosa ja hame ovat erilliset.

Toinen ei-ajanmukainen lienee päähine, jonka tein silkki-sekoitekankaan jämätilkuista ja ohuesta puuvillapitsistä. Puku kaipasi jotain lisäkettä, ja kankaan väri sattui olemaan lähes sama kuin koristenauhan. Rusetti on ostettu (kangasmerkki).

 

Minulla ei ole oikein selkeää käsitystä ajanmukaisista "myssyistä", joten tein sitten oman variaationi.

Puvun alla on vannehame ja parit alushameet. Niistä ei ole kuvaa - eihän hienon naisen alusvaatteista puhuta. (Tosiasiassa kuvat epäonnistuivat enkä jaksanut enää yrittää uudelleen...)

Seuraavaksi taidan tehdä jotain vähän yksinkertaisempaa ja pienempitöistä.

Southern Belles

Kaunottaria vanhan Etelän hengessä. Nyt on siis valmiina kaksi Tuulen Viemää -henkistä pukua, tuo aikaisemminkin jo vaihekuviin päätynyt vihreä ja ihan uusi punertava. Varoitus, tässä postauksessa on hirmuisesti kuvia.

Ensin vihreä puku:

Puku on  nyt valmis. Miehusta ja hameosa ovat siis erillisiä, päädyin tähän ratkaisuun kirjallisuuden ja joidenkin kuvien perusteella.

Pääntielle on lisätty vihreä satiininauha, joka on solmittu edestä rusetille. Bonetti on pukukangasta, somisteena on samaa pitsiä ja vihreää nauhaa kuin puvussa, ja pieni helmiäishohtoinen kukkanen. Kiinnitysnauhoina kaksi silkkinauhan pätkää. Bonetista tuli ehkä himpun verran liian pieni, jos vielä vastaavan teen niin suurennan sitä vähän.

Kuten näkyy, päivänvarjon runko on napattu coctail-varjosta.

Hatun ja päivänvarjon sijaan puvun voi asustaa myös sävysävyyn olevalla viuhkalla, jonka reunassa on somisteena höyheniä.

Ja hirmuinen kuvapostaus jatkuu... Seuraavaksi vuorossa ennen julkaisematon vaaleanpunainen krinoliinipuku:

Puvun materiaali on paksuhkoa vaaleanpunaista satiinia, ja miehusta on somistettu mustilla satiininauhoilla.

Pukuun kuuluu päivänvarjon lisäksi myös helminauha (metallilankaa ja 15/o-helmiä) sekä hattu, joka on tehty pukukankaasta. Hatun lieri on kaksinkertainen, välissä on kaksipuolista tukikangasta. Reuna on huoliteltu sulattamalla sitä varovasti liekillä, onnistuu vain keinokuitukankaalle. Kupu on yksinkertaista kangasta, pyöreän kangaskappaleen reunat on poimutettu poimulangan avulla ja näin syntynyt matala kupuosa on liimattu lieriin, jossa on vastaavankokoinen reikä keskellä. Somisteeksi on liimattu mustaa pitsiä, joka on ensin poimuteltu kuvun ympärille sopivaksi. Hattu pysyy päässä hattuneulojen avulla.

Olkapäillä on leveä satiininen "kaulus", joka on edestä kiinnitetty lasihelmikorulla. Päivänvarjo on jälleen uuden muodon ottanut coctail-varjo, tällä kertaa siihen on ommeltu kaksi riviä pitsinauhaa. Puvun miehustassa on pikku erikoisuus:

Hihat ovat nimittäin irtohihat, joten sama puku käy niin vierailupukuna kuin tanssiaisleninkinäkin. Hihojen yläosassa on helmi, ja kauluksen alapuolella vastaavasti silmu, joilla hihat kiinnittyvät miehustaan. Kauluksen saa laskettua vähän alemmas olkapäiltä, jolloin hienonhieno hipiä paljastuu. Puvun kangas muuten sointuu täydellisesti nuken huulien sävyyn, yksityiskohta jonka huomasin vasta valittuani puvulle kantajan.

Takana silmunapitus.

Irtohihat, hattu ja päivänvarjo. Irtohihoille on olemassa hyvä selitys; jälleen yksi epäonnistunut hihallinen yläosa. Yritin tehdä puvusta ensin hihallisen, jossa on pieni pääntie ja napitus edessä. Kangasta leikatessani en kuitenkaan ottanut huomioon paria pientä teknistä seikkaa, joten lopputulos oli se, että miehustan sisälle olisi mennyt kaksi nukkea. Ratkoin hihat irti ja päätin tehdä hihattoman, rintojen yläpuolelle loppuvan yläosan. Saatuani yläosan vuoritettua ja napitkin ommeltua, totesin sen kaipaavan jotain. Tein kauluksen. Siinä vaiheessa löysin työpöydältäni nuo hihat, ja huvikseni kokeilin niitä puvun kanssa, jolloin huomasin puvun näyttävän oikein hyvältä hihallisena. "Hihat vai ei?" arvoin mielessäni, ja kah, päätin tehdä napilla kiinnitettävät irtohihat.

Suunnittelu on hyvä asia, muta kesken kaiken improvisoiden voi saada miltei hauskemman lopputuloksen - itse ainakin pidän tätä onnistuneempana kuin alkuperäistä ideaani.

Tuo punainen hattu on muuten se mihin ajattelin tehdä ohjeistustakin vielä joskus.

Vähän vielä vaiheessa

Aiemmin esitellyn vannehameen kannateltavaksi on tulossa puku. Materiaalina on vaaleanvihreä, ilmeisesti vuorisilkkinä myyty kangas. Vaikea tietää mitä se oli, loppuunmyynnistä ostettua. Kokeilin sulattaa tilkun reunoja kynttilällä, jotta säästyisin rispaavilta reunoilta. Yllättäin kangas ei sulanutkaan, joten ei ainakaan kokonaan tekokuituista ole.

Helma on puolikello, yritin ensin tehdä sitä erillisistä kaitaleista kuten olisi aikoinaan tehty, mutta totesin saumojen näkyvän liikaa. Nyt helmassa on vain yksi pystysauma takana. Yläosassa on helminapitus.

Lähikuvassa paremmin yläosa ja päivänvarjo, joka on tehty purkamalla coctail-sateenvarjo osiin ja uudelleenkokoamalla se pukukankaan ja pitsin muodossa.

En saanut yläosasta ihan niin tiukkaa kuin olisin halunnut, mutta kyllä tuokin menettelee. Yläosa on vuorattu ohuella silkillä, samanvahvuista kuin silkinmaalauksessa käytettävät huivit. Pitsiä tuohon pukuun on mennyt kai puolisentoista metriä, lähtökuvana on se mielikuva joka on peräisin Tuulen Viemästä, Maybelle Merriwetherin puvusta, joka oli "omenanvihreää tarlataania... koristettu kermankeltaisilla Chantillyn pitseillä". Kermankeltaista pitsiä ei varastoistani löytynyt, menee se tuolla valkoisellakin.

Puku on siis vaiheessa vielä, nämä ovat vasta projektikuvia. Laitoin päivänvarjon mukaan kuviin jotta näkisin millaisen vaikutelman se antaa. Päivänvarjon tekeminen oli sikäli työlästä, että ensin kangas on liimattu sateenvarjon ruodin päälle, seuraavaksi pitsi on ommeltu kankaan reunaan ja jokaisen ruodin päähän on tehty vekkaus jotta pitsi asettuisi sievästi. Tunnin se taisi ottaa...

Puvun alle on tulossa parit alushameet, eihän nyt hieno nainen mitenkään voi olla ilman alushameita. Lisäksi suunnittelen tekeväni jonkinlaisen pussukan ja ehkä hatun jos mielikuvitukseni venyy niin pitkälle. Joskus varsinaisiin kuviin nukelle tulee korkkiruuvikiharat. Laittelen lisää kuvia ja tekstiä projektista kunhan ehdin tehdä jotain uutta.

Vannehame

Olen jo pitkään haikaillut tekeväni Barbielle Tuulen Viemää -tyylin puvun, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa krinoliinia. Toki turnyyrikin voisi olla ihan kiva kokeilu, mutta ensin siis krinoliini.
Koska puvun tekoa on turha aloittaa ilman alushametta, olen nyt eilisestä asti viritellyt hitsauslankaa ja kanttinauhaa vannehameeksi. Hitsauslangasta tulee vanteet, ja kanttinauhalla homma kootaan hameen muotoon.



Alimman vanteen halkaisijaksi laitoin n. 25cm, vaikkakin luin jostain netistä että vannehameen alin vanne on saattanut olla jopa 180cm eli 1:6-koossa 30cm. Siitä olisi tullut kuitenkin niin hurjan näköinen, että pienensin vähän. Ylimmän vanteen halkaisija on 8cm paikkeilla.
Kuvaa otettaessa olin vasta kiinnittänyt vanteet toisiinsa ja kokeilin että tulevatko suunnilleen sopivalle korkeudelle. (Nukelle on säällisyyden vuoksi puettu toppi ja pöksyt :) ) Vähän tuosta saa kuitenkin osviittaa mitä tuleman pitää. Tämä ei varmasti täytä pikkutarkimpien periodistien vaatimuksia, mutta kelpaa hyvin minulle. Jäähän se parin alushameen ja päällyshameen alle piiloon.

Itse vanne koostuu pätkästä mig-hitsauslankaa ja putkeksi ommellusta kanttinauhasta:


Seuraavaksi jatkan koeluontoisen päällyshameen tekemistä. Teen sitä aneemisen lilasta ohuesta polyesteristä, vaikka tuo vanne kyllä kannattaisi paksumpaakin materiaalia. Paksumpi kangas saattaisi myös laskeutua kauniimmin, tämä koepala laskeutuu hiukan huonosti. Saa nähdä mistä varsinainen hame/yläosa tulevat, ostin juuri kangaskaupan loppuunmyynnistä pari metriä erivärisiä vuorisatiineja ja -silkkejä ihan vain näihin pukuihin...

Goottisöpöilyä

Sain jo jonkin aikaa sitten valmiiksi suunnittelemani Gothic Lolita -puvun, mutta kuvaaminen on ollut muka työn takana. Nyt on sitten kuviakin tarjolla.



Asuun kuuluvat mekko, alushame, hilkka ja sukat.



Sukat on ommeltu oikeista 20den polvisukista, ja koristettu pitsillä. Mekon alla on tyllialushame, joka näkyy tässä vähän.



Hilkan materiaali on pätkä mustaa satiininauhaa ja pitsi, joka on poimutettu nauhan alapuolelle. Hilkka solmitaan niskaan pitkillä silkkinauhoilla. Pääntie on ommeltu muotokaitaleen avulla.



Asua täydentää vielä kapea kaulapanta, jossa on punainen akryylitimanttisydän. Mekon vyötärö on korotettu, helmassa on erillinen helmapoimutelma, jonka sauman päälle on ommeltu valkoinen satiininauha.

"Japani-innostus" iski

Olen tässä viikonlopun mittaan ommellut edellisessä postauksessa ideoitua Gothic Lolita -mekkoa. Löysin joskus ammoin piirtämäni yläosan kaavat, piirsin niihin lisäksi hihan kaavan ja sain siitä täydellisesti sopivan. Täh, miten voi olla mahdollista? Arvatkaa vain jemmasinko heti visusti nuo kaavat :)

Muistelin että yläosa saattaisi mahdollisesti olla vähän lyhyttä mallia, mutten enää leikkausvaiheessa muistanut lisätä pituutta siihen. Mekosta tulee nyt sitten vähän empirelinjainen sen suhteen, että siinä on korotettu vyötärö - en tosin usko että se haittaa, Lolita-tyylihän ammentaa inspiraationsa mm. vanhoista lasten- ja nukenvaatteista, joten korotettu vyötärö ei sinänsä haittaa. Paremminhan saa alle soviteltua tyllialushameen, kun ei tule vyötäröstä tavattoman paksua. Vai voiko se noilla nukeilla ollakaan paksu...? Ei sillä että alushametta tarvittaisiin sen kohottavuuden vuoksi, puuvillakangas on tarpeeksi jäykkää pysyäkseen itsestään koholla, mutta tyyli vaatii alushameet.

Vielä pitäisi löytää jostain valkoiset ohuet sukat/sukkahousut, sellaiset nahkiaisenpyytimet, joista voisi tehdä nukelle ylipolvensukat - pitseillä koristeltuna, totta kai.

Tämäkään projekti ei ole vielä lähelläkään valmista, mutta seuraavaksi kiinnostaisi tehdä japanilaisen koulutytön puku - juuri se lyhyt vekkihame -juttu. Vaikka tämmöinen. Väliäkö sillä onko kyseinen puku aito vai paremminkin anime-juttuja, kivalta se varmaan näyttäisi nukella.

P.S. Ei tämä oikeastaan ole mikään uusi juttu, tämä eräänlainen japaniaiheisuus. Piirrostyyli anime-elokuvissa on viehättänyt pikkulikasta alkaen, etenkin ne vesipisarat. Grr...

Vähän tummempaa tyyliä

Poronoron innoittamana rupesin piirtämään korsettimaisen topin kaavoja. Kaavoista tulikin aika hyvät, sen osoitti koeversio. Oikein positiivista, en ole koskaan saanut kaavanpiirto-oppia. Sain jopa liivien kupit muodostavat palaset onnistumaan, joten tuloksena oli varsin sievästi istuva yläosa.
Olisin halunnut toteuttaa topin mustasta vinyylistä (PVC), mutta sitä ei ollut. Miten olisikaan voinut olla, kun en ole raaskinut ostaa sitä. Metrihinta on ~13e, ja olen viime ajat ollut enemmän kuin vähissä varoissa. Eihän sitä paljon tarvitsisi, mutta sitäkään vähää ei ollut. Sen sijaan oli muovinen, samettipintaiseksi päällystetty korupussukka, joka oli ajelehtinut nurkissa jo puolisen vuotta - tiesin että jonain päivänä siitä tulee vielä jotain, joten en heittänyt sitä menemään. Ja jotain siitä todella tuli.

Koska pelkästä topista ei ole oikeastaan mihinkään, ompelin sille kaveriksi hameen, jossa on kiinniommeltu tyllialushamonen. Tyllin kanssa sattui hassu juttu; samana päivänä mietin kaupungilla kävellessäni että minulla on sitä mustaa tylliä, mutta se on liian harvareikäistä sukiksi, ja liian jäykkää alushameeksi, mitähän siitä tekisi? Illalla hametta tehdessä kaipasin mustaa tylliä, enkä muistanut sitä omistavani. Yritin keksiä korvaavaa, ei löytynyt mitään. Yhtäkkiä koin hirmuisen ahaa-elämyksen - sitä tylliähän on metrin verran tilkkulaatikossa! Oli muuten juuri sopivan taipuisaakin, muistin siis väärin.

Sukat ovat vanhaa tuotantoa, mutta jotenkin omituisesti venähtäneet - nämä nuket tuskin laihtuvat. Onneksi se ei näy kuvassa. Kengät olivat alun perin ällöttävän marjapuuronväriset, mutta musta maali teki niille ihmeitä. Minusta ne olivat vähän raskaan näköiset jykevine korkoineen, pyöreine kärkineen ja paksuhkoine pohjineen, joten mustina ne sopivat tyyliin vallan mainiosti.

Jämäpalasista syntyi vielä pikkulaukku. Topin kiinnityksen kanssa olin helisemässä. Takana on nyöritys, ja toppi on avoin myös edestä. Takanyöritys pyrki leikkaamaan muovin rikki, joten vahvikkeeksi piti sisäpuolelle liimata puuvillanauhaa. Etupuolelle en saanut tehtyä minkäänmoista kiinnitystä, ja homma uhkasi mennä jo hiusten repimiseksi. Sitten keksin laittaa hopealangasta koukut, joilla homma kiinnittyy. Yläreunaan ei saanut koukkua, siihen piti keksiä jotain muuta - valkoinen silkkinauha näytti sopivan oivasti. Nuken hiukset ovat olleet pitkään ponnarilla, eikä niitä saanut asettumaan, joten sitaisin ne samalla silkillä kiinni ylös. Tähän olisi kyllä ollut vielä musta pillerihattu harsoineen, mutta jotenkin se ei sitten sopinutkaan. Ehkä se sopii myöhemmin johonkin toiseen tyyliin.

Pitkästä aikaa sain tehtyä koko asun yhtenäiseen tyyliin, ja nyt tämä tummempi tyyli rupesi jotenkin kutkuttelemaan. Ehkä teen seuraavaksi Gothic Lolita -tyylisen puvun, tästäkin tuli hiukan siihen suuntaan noine lyhyine hamosineen ja valkoisine rusetteineen. Tämä nukke varsinkin vaaleine ihoineen ja vinoine silmineen olisi oikein sopiva mannekiini kyseiselle tyylille. Hiuksetkin ovat mustat, mitä nyt muutama ruskeahko raita niissä on.

Huivin uusi elämä 2

Huivista tuli kuin tulikin hame, ja sattuipa löytymään sopiva toppikin sille kaveriksi. Minulla ei nyt ollut eilen (kiireessä piti kuvata kun mies pakkasi kameran mukaansa) aikaa kehitellä tuolle enempää rekvisiittaa, mutta Tiinan nukkekotipiirin vaihdossa lähettämä kaulakoru sopi nuken kaulaan kuin nakutettu, joten lainasin sitä.

Hameesta tuli aika kiva; vekkasin sen vyötärölle ja ompelin nurjalle puolelle satiininauhan pätkän vyötärönauhaksi. Kietaisumallinen hame kiinnitetään nepparilla ja koristeeksi on tulossa vielä nauhat, jotta näyttäisi siltä että se on sidottu kiinni niillä. Kuva taisi kyllä vähän kärsiä käsittelyssä, piti kirkastaa sitä kun olivat niin tummia kaikki - helmikuinen ilta on yleensä niin valoisa aika kuvata...

Kuriositeettina mainittakoon, että hame on kokonaan kierrätysmateriaalia; huivi kirpparilta ja satiininauha oli jossain paidassa kiinni, tiedättehän ne typerät nauhat joita on varsinkin avonaisemmissa puseroissa olkasaumoissa? En tiedä niiden tehtävää, leikon ne aina irti ja nakkaan nauhalaatikkoon - parempi siellä kuin pääntieltä pilkottamassa :)

Huivin uusi elämä

Kävin eilen Pelastusarmeijan kirpparilla, ja löysin huivin. Katsoin heti reunakuviota sillä silmällä, että tuosta tulee vielä hame, ihan selvästi. Jonkinlainen hippihame ehkä. Toistaiseksi olen vasta leikannut kankaan ja laskostanut ja harsinut sen mallinuken ympärille. Värit viehättivät minua jostain syystä, en kyllä käsitä miksi:



Laskoksia pitäisi vähän silittää, mutta ei liikaa jotta huoleton ilme säilyy. Täytyisi muuten investoida ns. hihalauta, se olisi paljon näppärämpi kaivaa kaapista silitysavuksi kuin silityslauta. Ei kai ne kalliita ole, ei vain koskaan muista katsoa kun sellaisia myyvässä liikkeessä käy.