Muotti jalasta

Olen tässä vääntänyt kolme päivää muotteja American modelin jaloista. Ihan vain maitoliimaa kinttuihin ja kuivua, liimaa ja kuivumista. Tuota ohutta litkua saa laittaa useita kerroksia että tulee edes jossain määrin tukeva tulos. Muoteista ei tullut kuvankauniita, joten en kuvaa niitä tänne. Jos haluat tarkempaa informaatiota muottien teosta niin Kenkäfriikiltä löytyy, kuvien kanssa. Samalla periaatteella tein omat muottini, joista sain juuri ongittua tyydyttävän tasoiset kipsimallit jaloista. Vähän jäi toisen jalan varpaista puuttumaan, mutta ei haittaa menoa. Sen verran omat muottini eroavat Tarjan muoteista, että lisäsin niihin tueksi elastaanilankaa kun lateksi oli vielä märkää. Kieputin muutaman kierroksen meiningillä "sinnetänne" muotin ympäri ja lisäsin vielä lisää lateksia. Muottiaineena käytin vanhanajan maitoliimaa, jota mies ystävällisesti toi Savenmaalta.

Sitten pitäisi ruveta suunnittelemaan kenkiä ja varsinkin niiden pohjia. Jotain simppeliä näin alkuun, ehkä jonniinmoiset remmisandaalit. Saa nähdä.

Tulisivatpa jo kotiin

Aika voi käydä pitkäksi kun odottaa tilausta saapuvaksi. Tilaamani nuket (American Model ja Cinderella) ovat ilmeisesti tulleet myöhässä jälleenmyyjälle. Viikolla tuli ilmoitus, että AM on tullut, ja se laitetaan odottamaan kunnes Cinderella tulee, jotta ne voidaan postittaa yhtä aikaa. American Modelin toimitusajaksi ilmoitettiin elokuu, ja Cinderellan syyskuu. Ehkä siis ensi kuussa?

Pää kuhisee ideoita siitä, mitä noille tytöille ompelisi, mutta en uskalla vielä aloittaa. Periaatteessa homman pitäisi onnistua sokkolentona kun on valmiit kaavat oikeassa koossa, mutta ei se aina mene niin Barbienkaan kohdalla. Cinderellalle ajattelin tehdä Marie Antoinette –elokuvasta jotain, kenties tämän sinisen puvun.

Huokaus. Tulisi jo se tilaus…

Sekalaista seurakuntaa

Tässä on ollut työn alla jos mitä kokeilua ja projektia, mutta mikään ei ole oikein edennyt valmiiksi asti. Olen lisäksi nuohonnut kangaskauppoja ja kirpputoreja, kierrellyt ja nuuskinut, ja onpa jotain tarttunut mukaankin:



Olen nyt mennyt sortumaan kaikenlaisiin kukkakankaisiin, kuten näkyy. Ylin kangas on J. Kärkkäisen kangasosastolta, kaksi seuraavaa Tilkku-Ilonasta ja alimmaisen, brodeeratun verkkokankaan löysin Jyskistä. Sielläkin näköjään oli ompelujuttuja. Ruskehtava, pikkukukallinen kangas on jo osittain jalostunut uuteen muotoon, mutta siitä hetkisen kuluttua lisää.

Räjäytin tänään nauhalaatikkoni sisällön, lajittelin ne karkeasti kolmeen kategoriaan: pitsit, nukkejuttuihin soveltuvat kapeat tuotteet ja "oikeaan käyttöön tarkoitetut", kuten leveät vinokantit. Kolme 3l:n karkkilaatikkoa tuli täyteen. Pitänee jättää hamstraaminen vähäksi aikaa.

Viikolla kokeilin myös elämäni ensimmäisen kerran huovuttamista. En ole ikinä moiseen puuhaan sotkeutunut, mutta nyt löysin Näppärä-Näpistä ihania, 0,50-1.5e maksavia villapusseja ja ajattelin kokeilla. Sainkin aikaiseksi Barbielle sopivan huopahatun, mutta en osannut kuvata sitä. Ehkä joskus toiste tulee kuva, jahka jaksan perehtyä kameraan.

Vinkki: OMO Sensitive –pyykinpesunestepullon korkki on juuri sopivan kokoinen "hattutukki" Barbien hattua varten. Sen avulla huovuttelin hatun, ja oikein passeli tuli.

Se kukkakangas puolestaan jalostui taas uudeksi krinoliiniksi. (Ei, en vieläkään ole kyllästynyt näihin.) Tämä nyt on vielä keskeneräinen, tarkoitus on tehdä myös aikakauteen sopiva miehen puku ja ottaa sitten vähän tanssiposeerauksia.



Nukke seisoo "standin" päällä, siksi helmat jäävät vähän korkealle. Yltävät ilman standia lattiaan.



Pukukangas lähikuvassa. Minusta kankaan väri ja kuosi olivat ihastuttavan herkkiä, ja ohut kangas mahdollisti myös hameen tekemisen suorakaiteen muotoisesta kappaleesta yleisemmin käyttämäni puoli/täyskellon sijaan. Kangas on laskostettu vyötärölle ns. vetopoimuilla, joilla saa uskomattoman paljon kangasta poimuteltua sievästi. Hameen helman ympärysmitta on noin 65cm, ja tuo määrä kangasta on siis poimuteltu 8,5cm vyötärölle.



Alushameissa sen salaisuus… Helmat pysyvät koholla kaksien alushameiden avulla. Alin hame on suorakaiteen muotoisesta kappaleesta tehty. Hameen helmaan on ommeltu renkaan muotoon rigileneä, sekä poimuteltu pitsi. Ylempi alushame on puolikellon muotoinen, siinäkin on lisävolyymia antamassa pitsiröyhellys. 

Mittakaava suurenee

Pitkään olen pysytellyt pienessä mittakaavassa, nukkekodeissa ja barbeissa. Siinä sivussa olen silti katsellut myös isompia nukkeja, lähinnä Tonnerin Tyler-nukkea. Muut kuin Barbiet ovat olleet ulottumattomissa a) hinnan ja b) luottokortittomuuteni takia. Nykyään taloudesta löytyvä luottokortti ja kesän hyvin pienet menot suhteutettuna tuloihin ovat luoneet otollisen tilaisuuden. Eilen olin hurjalla tuulella ja tilasin yhdellä rysäyksellä Tonnerin Cinderellan (Tylerin kroppa) ja American Model- nuken.
Cinderella eli Tyler on 16-tuumainen ja AM 22-tuumainen. Melko isoja nukkeja siis, Barbie on 11,5 tuumaa. AM:n kroppa on suurennos Tylerista, kaavojen teon kanssa pääsee siis helpolla, sen kuin suurentelee kopiokoneella ja vähän trimmailee tarvittaessa.

Jännityksellä odotan milloin nuket toimitetaan, American modelin kohdalla luki että toimitetaan myöhään elokuussa ja Cinderella syyskuussa, olivat tällaisia ennakkotilaustyyppisiä juttuja. Saa nähdä tulevatko samassa paketissa vai erikseen. Vähän kuin joulua odottaisi...

Kaikenlaista kokeellista

Viime päivinä on tullut ommeltua enemmän kuin tarpeeksi. Pari hattuakin olen kehitellyt, toisesta tuli niin hyvä että voisin laitella vaikka kuvallisen ohjeen kunhan kerkiän sellaisen väsätä. Barbie-kokoisena siis, mutta mikäpä estäisi kokeilemasta samaa ihmiskoossakin... Älkää antako hattufriikin kehitellä tätä ajatusta enää. Muuten tulee rumihia.

Toista vannehamettakin yritin tehdä, mutta käyttämäni hitsauslanka on loppu. Toisen version muoviliuska ei ollut ollenkaan tarpeeksi tukevaa, joten taidan käydä hakemassa pari metriä rigileneä ja väsätä siitä. Sille ei ainakaan tarvitse ommella kanttinauhasta kujia kuten hitsilangalle. Ääliö olen kun en tätä eilen tajunnut - olin kahden metrin päässä rigilenen myyntipaikasta. Tosin eilen siihen aikaan luulin vielä onnistuvani muovisuikaleella.

Olisi kiva saada kaksi vannehametta niin saisi nuo leidit yhtä aikaa kuvaan. Suurin ompelus viime päivien aikana on nimittäin ollut - ylläri ylläri - toinen krinoliinipuku. Suunnilleen tämän väristä satiinia ja mustaa satiininauhaa. Helma on vielä päärmäämättä, mutta muuten alkaa olla valmista. Kuvailen kunhan ehdin, taidan tänään käväistä vielä kaupungilla ja hakea sitä rigileneä. Samalla voisin katsella itselleni hamekangasta.

Tuulen Viemää -pukuja

Jos kiinnostaa tutustua tarkemmin Tuulen viemää -elokuvan mukaan tehtyihin pukuihin (enimmäkseen Scarlettin), eikä elokuvan pysäytyskuvista saa irti tarpeeksi, kannattaa kurkistaa tänne.

Päädyin sivuille kun etsiskelin Pohjois-Amerikan sisällissodan aikaisia hattuja, tuohon vihreään pukuun tulee luultavasti sellainenkin vielä. Mahdollisesti tällainen.

Vannehame

Olen jo pitkään haikaillut tekeväni Barbielle Tuulen Viemää -tyylin puvun, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa krinoliinia. Toki turnyyrikin voisi olla ihan kiva kokeilu, mutta ensin siis krinoliini.
Koska puvun tekoa on turha aloittaa ilman alushametta, olen nyt eilisestä asti viritellyt hitsauslankaa ja kanttinauhaa vannehameeksi. Hitsauslangasta tulee vanteet, ja kanttinauhalla homma kootaan hameen muotoon.



Alimman vanteen halkaisijaksi laitoin n. 25cm, vaikkakin luin jostain netistä että vannehameen alin vanne on saattanut olla jopa 180cm eli 1:6-koossa 30cm. Siitä olisi tullut kuitenkin niin hurjan näköinen, että pienensin vähän. Ylimmän vanteen halkaisija on 8cm paikkeilla.
Kuvaa otettaessa olin vasta kiinnittänyt vanteet toisiinsa ja kokeilin että tulevatko suunnilleen sopivalle korkeudelle. (Nukelle on säällisyyden vuoksi puettu toppi ja pöksyt :) ) Vähän tuosta saa kuitenkin osviittaa mitä tuleman pitää. Tämä ei varmasti täytä pikkutarkimpien periodistien vaatimuksia, mutta kelpaa hyvin minulle. Jäähän se parin alushameen ja päällyshameen alle piiloon.

Itse vanne koostuu pätkästä mig-hitsauslankaa ja putkeksi ommellusta kanttinauhasta:


Seuraavaksi jatkan koeluontoisen päällyshameen tekemistä. Teen sitä aneemisen lilasta ohuesta polyesteristä, vaikka tuo vanne kyllä kannattaisi paksumpaakin materiaalia. Paksumpi kangas saattaisi myös laskeutua kauniimmin, tämä koepala laskeutuu hiukan huonosti. Saa nähdä mistä varsinainen hame/yläosa tulevat, ostin juuri kangaskaupan loppuunmyynnistä pari metriä erivärisiä vuorisatiineja ja -silkkejä ihan vain näihin pukuihin...

Väriä pintaan

Värjäsin sen aiemmin kuvatun ponchon, ja hämmästyin lopputulosta. Kaiken järjen mukaan, jos vaaleanvihreään lisää tummempaa vihreää, lopputuloksen pitäisi olla tummanvihreä, eikö? Niin minäkin luulin. Tulos oli kuitenkin jokseenkin vaalea petrolinsininen, kas tässä:



Sinne tänne jäi jotenkin kukertavia laikkuja, ja olen kahden vaiheilla teenkö uuden värjäyksen vai jätänkö tuon tuollaiseksi epätasaiseksi. Tavallaan se on ihan kiva noinkin, ei liian sliipattu. Voi olla että se jää tuollaiseksi.

Kuvassa on mukana allekirjoittaneen näpit ja vertailun vuoksi kerä, josta virkkasin tuon. Kyllä se väri jonkin verran vaihtui. Ihan kivoja nuo höyrykiinnitettävät silkkivärit, minulla on niitä useampi purkillinen kun käytännössä ilmaiseksi sain.

Pitää vielä miettiä mitä tuon kaveriksi tekisi. Suunnitelmia pyörii päässä, mutta mistään ei oikein saa otetta. Jotain ei-niin-sliipattua, hipahtavaa... Minulla on jossain valmiina vaaleansininen hippipusero, pitäisikin katsoa sopisiko se tuon kanssa.

Timantteja

Löysin pari päivää sitten Tiimarista pikkuruisista akryylitimanteista koostettuja tarroja. Näiden idea on siinä, että timantit on lätkitty pienen liimalapun päälle, ja tuon koko höskän voi siirtää kaikkinensa halutulle pinnalle. Liimalappu näkyy varsinkin tuossa vasemmalla alimmassa kuviossa. Mittakaava kyllä puuttuu, mutta kuvassa ne ovat n. 1,5 kertaa isompia kuin luonnossa.

Korvien välistä putkahti heti huutamaan pieni ääni, että haa, nämähän ovat juuri passelin kokoisia näihin vaatteisiin. Ongelma vain on siinä, että myös tuo liima jää näkyviin. Ostin kuitenkin kokeeksi pienen paketin. Tarkempi tutkimus paljasti että timantit saa hyvin nätisti irti liimalapustaan, ja niiden pohja on samanlainen kuin isoissa, liimattaviksi/ommeltaviksi tarkoitetuissa timanteissa.

Ommelluksi noita ei saa, ovat 1 ja 4mm halkaisijaltaan, joten ne täytyy liimata. Ompelijansieluni itkee - liimaa vaatteisiin! Ei auta, liimattava ne on. Hommassa on vain yksi mutta: millä ihmeellä ne liimaisi? Liiman pitäisi tarttua muoviin ja kankaaseen, olla pitävää eikä mielellään kovin tahraavaa. Kovat on vaatimukset, sano.

Pitää varmaan uhrata pari timanttia kokeilun alttarille, jollei sitä ennen löydy tietoa soppelista liimasta. Jos joku muu on kiinnostunut timangeista, niin Tiimarissa oli kahta kokoa paketteja ja värivalikoimaakin ihan kohtuullisesti. Pieni paketti maksoi 1,50e ja iso muistaakseni 2,90e. Mikäli löydän sopivan liiman käyn hakemassa pari pakettia varastoon. Nämä olisivat käytössä niin paljon parempia koristeita kuin helmet, helmet jäävät ikävästi törröttämään.

Suunnittelin näitä muuten alustavasti ainakin punaiseen iltapukutekeleeseen. Se kaipaa ihan selvästi jotain kimallusta yläosaan.

Jotain pientä uutta

Kiertelin päivällä kaupungilla, ja jostain tuli kimmoke etsiä helmilankaa barbie-kokoisia virkkauksia varten. Löysinkin poistokorista pikkuisia keriä, mutta valitettavasti väriä oli vain mintunvihreää. Kuvassa näyttää huomattavasti turkoosimmalta, mutta oikeasti tuo väri on sama kuin minttujäätelössä. Vähän liian hempeä minun suunnitelmiini, mutta onhan värjäys keksitty. Oletan tuon langan olevan puuvillaa, joten sen pitäisi värjäytyä varsin mukavasti.
Normaalisti en tee virkattuja vaatteita, mutta pitäähän sitä joskus tavoistaan poiketa. Ponchoon on tulossa vielä pituutta jonkin verran.

Minullapa on kiva pikku sovitusapu, kuten kuvasta näkyy.
Työn alla olevaa pukua voi mallailla nyt tuollaisen "sovitusnuken" päälle. Tuo on kovaa muovia, mutta menettelee se näin ensialkuun. Toivoisin saavani jostain pehmeän sovitusnuken, johon voisi tuikkia myös nuppineuloja, mutta tämä on paljon parempi kuin ei mitään. Olkaimien yms. sovittelu on helpompaa kun ei ole nuken hiuksia joka paikassa tiellä. Sitä en vielä tiedä, mitä seuraa siitä että tuon sovitusnuken pinta on liukas, liukkaampi kuin nuken vartalo, mutta jos se osoittautuu ongelmaksi, vedän tuon päälle tiukan "sukan" ohuesta trikoosta.

Kyseessähän on siis vaatepuu, joka tulee joidenkin Fashion Fever -sarjan vaatteiden mukana. (Taustalla häämöttää ompelukorini. Oli pakko kuvata jotain tummempaa taustaa vasten ettei vallan ylivalottunut koko höskä.)

Ensimmäinen OOAK-yritelmä

Ihaillen olen katsellut nettisivuja, joiden omistajat ovat enemmän tai vähemmän perehtyneet OOAK-nukkeihin (One-Of-A-Kind) ja niiden valmistukseen. Kyseessähän ovat siis muokatut nuket: otetaan vaikka tavan Barbie ja värjätään ja leikataan hiukset, tai tarvittaessa vaihdetaan ne kokonaan, tehdään kampaus ja maalataan kasvot uudelleen.

Omat nukkeni ovat saaneet rauhassa olla juuri sen näköisiä kuin ovat tehtaalta putkahtaessaan olleet, mutta eilen päätin uhrata ainoan omistamani (ja bimbon näköisen...) blondin kokeilujen alttarille. Ensimmäisenä lähti huulten välissä oleva valkoinen hammasliuska, ja huulet liimattiin pikaliimalla kiinni. Päättyi hammastahnahymyn aikakausi hänen kohdallaan. Tällä hetkellä rouva on toipumassa kiehuvan veden avulla suoritettavasta permanentista. Hiukset ovat vielä rullattuina, joten lopputuloksesta ei ole vielä käsitystä. Joko se on hirmuinen säkkäräkasa tai (tätä toivon) luonnonkiharainen unelma.

Aika raa'an kuuloista, vai kuinka?

Kasvojen uudelleenmaalauskin kiinnostaisi, mutta taidan tyytyä siihen että vaihdan silmien ja huulten väriä. Siinä tuskin voi mennä kovin pahasti pöpelikköön.

Mutta palataan asiaan jahka nuo hiukset kuivuvat ja näen mikä on lopputulos sen suhteen.  

Juupa juu

Varastoissa olisi jos jonkinlaista tilkkua, mutta koskaan ei juuri sitä väriä mitä kaipaisi. Tällä hetkellä kun tarvis olisi tummille, maanläheisille väreille ja samettimaisille pinnoille - niin kas kummaa, varastot pursuavat pastellisia satiineja, noin kärjistettynä. Hankala homma, kun nukenvaateompeluksia aloitellessani hankin kankaita silmällä pitäen sitä, mikä sopisi noille isoille nukeille (eli noin 42 senttisille) ja nyt olen enemmänkin ommellut Barbien vaatteita. Nukenvaatteet ovat tyttömäisiä, joten hempeille pastelleille kyllä olisi kysyntää, mikäli tekisin niitä, mutta jostain syystä se tökkii. Lieneekö syynä viimeisin ompelus joka vastusti ihan tarpeeksi. Tasan ei käy onnenlahjat.

Taidan perkata tilkkujani ja lahjoittaa niitä eteenpäin, osa on kerta kaikkiaan sellaisia juttuja joita en saa käytettyä. "Uran" alkumetreillä en vielä tajunnut kunnolla sitä, millaisia materiaaleja on järkevää käyttää, joten tulin ostaneeksi mm. valoverhokankaita sisältäviä tilkkupusseja. Hermot siinä menee jos niistä yrittää jotain saada aikaan.

No, kai sitä täytyy jotain penkoa tuolta mukaansa, kolmen junalla olemme menossa ja sitä ennen pitäisi olla pakattuna viihdykettä (lue: kaavoja, kangasta, lankaa) mukaan.

Tein muuten eilen huomion etten osaa enää katsoa televisiota ilman että käsilläni on jotain tekemistä, kuten ompelutyö. Sitten vasta saatoin kunnolla keskittyä C.S.I.:n katsomiseen, kun käsissäni oli pari samettipalaa ja neula harsinlankoineen. Pitäisikö huolestua? (Ei, vaan katsoa paaaljon enemmän TV:tä niin saisi paaaljon valmista aikaan. Tietenkin.)

Hengähdystauko ja hyvä sivu

Tämän viikon viralliset aktiviteetit ovat päättyneet. Huomenna lähdemme viikonlopuksi miehen kotikotiin, ja koska automme on hajonnut, menemme junalla. Ah, kerrankin on mahdollista käyttää matka-aika hyödyllisesti, autossa en voi tehdä muuta kuin katsella maisemia. Sen verran on heittoa päässä, että lukeminen ja muu näperrys laukaisevat matkapahoinvoinnin. Joidenkin tahojen mielestä sitä heittoa on enemmänkin kuin tuo. Antakaamme heidän pitää mielipiteensä. Pirulaisethan saattavat olla jopa oikeassa.

Sain eilen ihanan nettivinkin, kiitoksia vielä kerran SIS. Laitan tuon kyllä sivupalkin linkkivinkkeihinkin, jahka ehdin/viitsin. Sivuilta löytyy todella upeita toteutuksia mm. LotR-elokuvien puvuista - Barbie-koossa. Ja niihin on myös kaavojakin, jos sellaisille on tarvetta.

Itselläni on tarkoitus hyödyntää tällä hetkellä vain yhtä hihan kaavaa, sellaista mistä tulee liehuke hihan suuhun. Kieltämättä kyllä nuo kuvat aiheuttavat lievää pahempaa kiinnostusta kokeilla osaisiko sitä väsätä elokuvapukuja itsekin, tosin edelleen Barbie-kokoisina. Löytyihän sitä myös nettisivuja, joissa esiteltiin 1:1-skaalaan tehtyjä pukuja, tässä esimerkkinä yksi saksankielinen. Vähän suuremmalla pieteetillä tehtyjä, osa puvuista siis. Niin ja jos en ole sitä maininnut, niin olen jonkinasteinen LotR-fani, hyllyssä on elokuvasaaga ekstrapitkinä versioina. Erityisen ihailun kohde on se puvustus, kuinkas muuten.

Pidän muuten enemmän Boromirista kuin Aragornista. Yhden tuttavan kanssa joskus keskusteltiin tästä nimenomaisesta aiheesta, ja tulin siinä todenneeksi noin. Hän vähän ihmetteli sitä, mutta asiallehan on perustelut. Aragorn on liian täydellinen, liian abdoluuttisen hyvä ja erehtymätön, Boromirissa on enemmän särmää. Mutta Aragornhan onkin eräänlainen puoli(tai ainakin neljännes)jumaluus, kun taas Boromir vain - ihminen.

Eipäs nyt heretä filosofiseksi. Tai miksikään muuksikaan. Se ei istu. (Eikä heiluta häntää tai anna tassua.) Palataan sitten aiheeseen vielä näin lopuksi: se mainittu hiha tulee valmistumaan oliivinvihreästä loimusametista ja päätymään samanväriseen pukuun. Toivottavasti joskus, tarkoitus olisi kuitenkin tässä viikonlopun mittaan. Mies saa rapsuttaa jokkisautojaan ja minä näprään, niin on molemmilla tekemistä.

Hyvä.

Muokattu kenkä

Yhden Barbien mukana tuli tosi hurja kenkäpari:

Aika rajua, ainakin minun mielestäni. Noh, ei tämä hätä näin pahalta näytä, tuli mieleen kun tutkin kenkiä tarkemmin. Materiaali oli suhteellisen joustavaa ja kumimaista, joten otin esille terävän veitsen ja leikkuulaudan. Nyt kenkä näyttää tältä:

Huomattavasti nilkka- ja selkäystävällisempi malli, vaikkei tuotakaan ihan ihannejalkineena voine pitää.

Kokeilen eilen massajuttujen ohessa myös muotin tekoa korkokengästä, mutta se ei onnistunut. Muovailin huvikseni massaa myös suoraan nuken jalkaan, ja sillä tavalla saisi mitä viehättävimpiä kenkiä aikaiseksi, mutta massa ei irtoa nuken jalasta kuin palasina. Perunajauho ei auttanut asiaa, vaan toi lisäongelmia massailun hankaloitumisena.

Mietintähattu takaisin päähän ja suunnittelemaan.

Olihan kolttu poikineen

Eilen illalla kaipailin pukukuvia inspiraation lähteeksi ja tueksi. Haeskelin hetken suomenkielisellä "iltapuku" -sanalla, mutta lopputulos ei tyydyttänyt. Yksi mm. morsiuspukuja myyvä firma vaikutti lupaavalta, mutta kuvia ei ollut läheskään tarpeeksi. Minä kaipaan paljon visuaalisia ärsykkeitä, ainakin kun suunnittelen jotain.

En keksinyt vastaavaa englanninkielistä hakusanaa, joten kokeilin naputella hakimeen sanaparin "prom dress". Enää ei ole kuvien puutetta, nyt on runsaudenpula. Pikku hiukkasen löytyi kuvamateriaalia. Tässä muutamia suosikeihinkin valikoituneita:
http://www.christinagowns.com/index.cfm?fuseaction=catalog.catalog&categoryID=2
http://www.cybernetplaza.com/prom-dresses.asp
http://www.therosedress.com/dresses/sexy-prom-dresses.html

Olipahan vähän valikoimaa. Ja mikäli oikein tulkitsin, on hintataso tuolla rapakon takana vähän toista kuin täällä kotokunnailla.

Mikä tuo "prom" muuten on suomennettuna? Vai onko sille olemassa käännöstä? Tiedän kyllä mistä tapahtumasta on kyse, mutta mikä se on nimeltään? Tietävämmät saavat valistaa...

Nyt suunnitelmissa on jotain iltapukumaista, ehkä risteytettynä hääpukuun, mutta mitä, siitä toimitus vaikenee vielä. Kangas on toistaiseksi kadoksissa. Kyseiseen pukuun suunnittelin yhtä tiettyä kangasta, enkä eilisiltaisista etsinnöistä huolimatta löytänyt sitä mistään. Sen siitä saa kun siivoaa kankaansa. Mitään ei enää löydä.