perjantai 19. marraskuuta 2010

Tilaa vai ei tilaa?

Nyt on jollain ongelma. Menin katselemaan (hartsi)nukkefirmojen sivuja taas, ja sitten minulle tuli kumma vimma saada toinen MSD-kokoinen nukke. Alunperin etsiskelin SD-kokoista mahdollisesti poikapuolista nukkea, ja sitä silmällä pitäen olen kerryttänyt harrastustiliänikin, mutta nyt jostain syystä kuvittelen haluavani MDS-tytön. Tämän, eli IMPLdollin Yolandan. Oikeasti en tarvitse sitä. Oikeasti en tarvitse yhtään nukkea. Oikeasti olen kuuro ja sokea noille väitteille ja haluan sen. Enkä tiedä miksi. En minä kerro mitään kuvatarinoita joihin tarvitsisin näitä, ei näillä ole mitään tarinoita ja tuskin tuleekaan. Minä vain ompelen nukeilleni, ihailen niitä ja olen onnellinen niiden omistamisesta.

Jonkin aikaa sitten kyllä aloin kuvitella että tarvitsen myös MSD-kokoisen pojan. Ja minullahan ei käytännössä ole poikapuolisia nukkeja tässä talossa, kymmenien nukkein laumassa kaksi. Mistä tämä tarve nyt tuli, kun tytöillä on pärjätty vallan hyvin tähän saakka?

Minulla on paha nukkepakkomielle.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Totenmann-hame

Tässä siis edellisessä postauksessa mainittu Totenmann-hame, joka on rakenneltu kirpparilta löytyneestä lasten hameesta ja pitkästä soirosta huntutylliä. Hame tuli vastaan kirppispöydällä, enkä voinut ohittaa sen ihanaa kirsikkakuosia, vaan pelastin sen huolimatta pilalle menneestä tylliröyhelöstä. "Voi tästä ainakin purkaa kankaat uusiokäyttöön" oli johtoajatus. Tarkempi tutkiminen paljasti hameen olevan muuten hyvässä kunnossa, ja kun siinä oli joutilasta aikaa loppuväkeä odotellessa, tulin ajatelleeksi vyötärönauhan purkamista. Seura oli sitä mieltä että kyllä se onnistuu kun se on kerran ommeltukin.
Kotiin päästyä mittasin hameen pituuden ja totesin sen täydelliseksi Pistachelle. Purin vyötäkaitaleen, ompelin hameen yläreunaan poimulangat ja ompelin sen takaisin lyhennettyyn vyötärönauhaan. Vähän säätöä kiinteän alushameen ja hameen kanssa niin että sain vyötärölle halkion pukemista varten. Nepparilla kiinni ja hyvä tuli. Sitten purin kärsineen helmatyllin ja korvasin sen uudella.




Kuvassa Pistache istuu Kärkkäiseltä ostamani koristekalusteen päällä - juuri täydellinen puusohva SD-kokoisille ja vähän isommille. Minulla on lipastokin samaa sarjaa.




Hame ei ollut alkuaan kellohame mutta kun vyötärö kapeni siitä tuli sellainen. Puseron ompelin pikaisesti trikoosta, kun ei ollut valmiina mitään sopivaa tähän värimaailmaan. Pääntie piti taas tehdä käsin, koska ompelukone on menossa sekaisin ja trikoon nähdessään se sanoo lähinnä HAUKS! NAMNAM! kuten lasten duplo-krokotiili... Pitkät saumat sillä jotenkin saa kursittua mutta mitään näkyviin jäävää ei kannata yrittää.

Sukat ovat Dollmorelta ja (tappavan ihanat) kengät e-baysta Fa-tiaolta.

perjantai 5. marraskuuta 2010

Miitti!

BDollin miitti oli männäviikonloppuna Seinäjoella, ja kylläpäs teki hyvää nähdä välillä aikuisia ihmisiä joiden kanssa voi puhua muustakin kuin lastenhoidosta tai kotioloista. Lauantai meni rattoisasti nukkeja ihastellessa ja kirppislöytöjä tehdessä. Valitettavasti kamera jäi kotiin, mutta kuvasatoa löytyy mm. täältä kanssamiittaajan toimittamana. Mies on kysynyt joskus että mitä te niissä miiteissä teette. En ole voinut kertoa koko totuutta, koska juttu mene välillä sen verran levottomaksi että ei se kumminkaan pitäisi meitä enää täysijärkisinä, ks. kuvat linkin takaa.
Itse olen tällainen puoliaktiivinen harrastaja, en tee mitään täysillä vaan vähän sitä ja tätä, sen minkä ehdin. (Tämän blogin ulkopuolelle jää mm. nukkekotiharrastus, joten voitte kuvitella että närpin vähän joka hommaa mutten mitään ns. fanaattisesti.) En tunnista läheskään kaikkia Barbien kasvomuotteja tai muista mihin sarjaan mikäkin nukke kuuluu, mutten silti ole koskaan kokenut olevani miiteissä ulkopuolinen. Minusta on kerrassaan mahtavaa miten ihanasti todella asiaan vihkiytyneet tyypit ottavat mukaan juttuihin myös puolivillaiset kanssasisaret. Eikä katsota kieroon vaikka paikalle kantaa kaikkea muuta nukkelajia paitsi Barbieta vaan tullaan kysymään että mitäs ne nämä on. Tällä kertaa minulla kyllä oli jopa yksi Barbie mukana, mutta sekin pääsi mukaan vain teemaan sopivan asun puolesta, ei ollut mikään erikoinen nukke itsessään.

Aviksen pajan Avis oli taas varastoineen paikalla, tällä kertaa peruukin sai MSD-kokoinen neiti Juliette. Jälleen olin värin suhteen väärässä - aioin laittaa tytölle vaaleat hiukset, mutta kotiin lähtikin pitkä kihara peruukki värissä Carrot Red. Sovittelin tytölle monenmoista peruukkia, ja punaisen kohdalla totesin "tää ois tän väri." Resinsoulin normal skin on sen verran maitomaisen vaalea ja kuultava, että olisihan se pitänyt arvata että punapään ihonväristä on kysymys. (Kuvaa ei nyt tule, koska pää on lainassa toisaalla.)

Sunnuntain kirppiskierrokselta jäi saaliiksi yksi pikkutytön hame, joka muuntui pienellä vaivalla Pistachelle sopivaksi. Helmatyllin uusin vielä tässä viikonlopun mittaan, ja sitten neiti saa esitellä uutta Totenmann-hamettaan. (Hameelle tuli tuollainen pöljä nimi, koska kuuntelin ommellessa CMX:n uutta levyä ja kyseistä kappaletta useampaan kertaan, se jäi korvakärpäseksi ja vaati uusintaa.) Näppärästi 86cm lapsen hame oli helman pituudeltaan juuri sopiva SD-nukelle, en tiedä mikä minihame se on edellisessä elämässään ollut. Kangas oli niin ihana että päätin uhrata 1,50€ ja ostaa projektin itselleni. Normaalisti nämä projektit tuppaavat hautautumaan kaapin uumeniin mutta tämäpä on melkein valmis jo. Lasketaan miitin aikaansaaman hyvän mielen ansioksi.