Totenmann-hame

Tässä siis edellisessä postauksessa mainittu Totenmann-hame, joka on rakenneltu kirpparilta löytyneestä lasten hameesta ja pitkästä soirosta huntutylliä. Hame tuli vastaan kirppispöydällä, enkä voinut ohittaa sen ihanaa kirsikkakuosia, vaan pelastin sen huolimatta pilalle menneestä tylliröyhelöstä. "Voi tästä ainakin purkaa kankaat uusiokäyttöön" oli johtoajatus. Tarkempi tutkiminen paljasti hameen olevan muuten hyvässä kunnossa, ja kun siinä oli joutilasta aikaa loppuväkeä odotellessa, tulin ajatelleeksi vyötärönauhan purkamista. Seura oli sitä mieltä että kyllä se onnistuu kun se on kerran ommeltukin.
Kotiin päästyä mittasin hameen pituuden ja totesin sen täydelliseksi Pistachelle. Purin vyötäkaitaleen, ompelin hameen yläreunaan poimulangat ja ompelin sen takaisin lyhennettyyn vyötärönauhaan. Vähän säätöä kiinteän alushameen ja hameen kanssa niin että sain vyötärölle halkion pukemista varten. Nepparilla kiinni ja hyvä tuli. Sitten purin kärsineen helmatyllin ja korvasin sen uudella.




Kuvassa Pistache istuu Kärkkäiseltä ostamani koristekalusteen päällä - juuri täydellinen puusohva SD-kokoisille ja vähän isommille. Minulla on lipastokin samaa sarjaa.




Hame ei ollut alkuaan kellohame mutta kun vyötärö kapeni siitä tuli sellainen. Puseron ompelin pikaisesti trikoosta, kun ei ollut valmiina mitään sopivaa tähän värimaailmaan. Pääntie piti taas tehdä käsin, koska ompelukone on menossa sekaisin ja trikoon nähdessään se sanoo lähinnä HAUKS! NAMNAM! kuten lasten duplo-krokotiili... Pitkät saumat sillä jotenkin saa kursittua mutta mitään näkyviin jäävää ei kannata yrittää.

Sukat ovat Dollmorelta ja (tappavan ihanat) kengät e-baysta Fa-tiaolta.

Romumarkkinalöytöjä

Totuttuun tapaan kolusimme taas Uudessakaarlepyyssä romumarkkinoita. Aikaisempina vuosina löydöt ovat jääneet vähän heikoille, mutta tänä vuonna onni potki ilmeisesti siitäkin edestä. Löysin nimittäin kauniin korikaluston, jonka nukkeharjaantunut silmä totesi heti noin 1/6-mittakaavaan sopivaksi. Barbiet saivat siis lopultakin kauan kaipaamani korihuonekalut, sohvapöytää myöten:



Olin tyytyväinen, enemmänkin. Pitkään aikaan ei ole mitään yhtä mainiota tullut vastaan, ja lopun aikaa kiertelin innosta hyristen. Kunnes olimme jo melkein lähdössä, ja mitä näinkään: kaunis punainen keittiönkalusto, ehkä aavistuksen iso mutta ei paljon. Rahat olivat menneet jo, ja olin varma että kalusto olisi kallis kuin mikä, joten olin vähällä jättää kysymättä hintaa. Sitten palasin ja varmaan ääni täristen kysyin mitä kalusto maksaisi - tiesin että mahdottomia ei mies suostuisi kustantamaan. Myyjä lupasi sen 15€:lla.

Nyt on sitten myös ruokapöytä ja tuolit, jotain muuta kuin ne Mattelin pinkit muovikinkkanat:



Ei liene epäselvää kuka hyrisi onnesta koko loppuviikon.

Korikalustoon olen suunnitellut tekeväni ehkä istuintyynyt, ja pöytäliinan mahdollisesti myös. Punaisessa kalustossa oli valmiina tuollainen ihastuttava maalattu "pöytäliina".