perjantai 5. marraskuuta 2010

Miitti!

BDollin miitti oli männäviikonloppuna Seinäjoella, ja kylläpäs teki hyvää nähdä välillä aikuisia ihmisiä joiden kanssa voi puhua muustakin kuin lastenhoidosta tai kotioloista. Lauantai meni rattoisasti nukkeja ihastellessa ja kirppislöytöjä tehdessä. Valitettavasti kamera jäi kotiin, mutta kuvasatoa löytyy mm. täältä kanssamiittaajan toimittamana. Mies on kysynyt joskus että mitä te niissä miiteissä teette. En ole voinut kertoa koko totuutta, koska juttu mene välillä sen verran levottomaksi että ei se kumminkaan pitäisi meitä enää täysijärkisinä, ks. kuvat linkin takaa.
Itse olen tällainen puoliaktiivinen harrastaja, en tee mitään täysillä vaan vähän sitä ja tätä, sen minkä ehdin. (Tämän blogin ulkopuolelle jää mm. nukkekotiharrastus, joten voitte kuvitella että närpin vähän joka hommaa mutten mitään ns. fanaattisesti.) En tunnista läheskään kaikkia Barbien kasvomuotteja tai muista mihin sarjaan mikäkin nukke kuuluu, mutten silti ole koskaan kokenut olevani miiteissä ulkopuolinen. Minusta on kerrassaan mahtavaa miten ihanasti todella asiaan vihkiytyneet tyypit ottavat mukaan juttuihin myös puolivillaiset kanssasisaret. Eikä katsota kieroon vaikka paikalle kantaa kaikkea muuta nukkelajia paitsi Barbieta vaan tullaan kysymään että mitäs ne nämä on. Tällä kertaa minulla kyllä oli jopa yksi Barbie mukana, mutta sekin pääsi mukaan vain teemaan sopivan asun puolesta, ei ollut mikään erikoinen nukke itsessään.

Aviksen pajan Avis oli taas varastoineen paikalla, tällä kertaa peruukin sai MSD-kokoinen neiti Juliette. Jälleen olin värin suhteen väärässä - aioin laittaa tytölle vaaleat hiukset, mutta kotiin lähtikin pitkä kihara peruukki värissä Carrot Red. Sovittelin tytölle monenmoista peruukkia, ja punaisen kohdalla totesin "tää ois tän väri." Resinsoulin normal skin on sen verran maitomaisen vaalea ja kuultava, että olisihan se pitänyt arvata että punapään ihonväristä on kysymys. (Kuvaa ei nyt tule, koska pää on lainassa toisaalla.)

Sunnuntain kirppiskierrokselta jäi saaliiksi yksi pikkutytön hame, joka muuntui pienellä vaivalla Pistachelle sopivaksi. Helmatyllin uusin vielä tässä viikonlopun mittaan, ja sitten neiti saa esitellä uutta Totenmann-hamettaan. (Hameelle tuli tuollainen pöljä nimi, koska kuuntelin ommellessa CMX:n uutta levyä ja kyseistä kappaletta useampaan kertaan, se jäi korvakärpäseksi ja vaati uusintaa.) Näppärästi 86cm lapsen hame oli helman pituudeltaan juuri sopiva SD-nukelle, en tiedä mikä minihame se on edellisessä elämässään ollut. Kangas oli niin ihana että päätin uhrata 1,50€ ja ostaa projektin itselleni. Normaalisti nämä projektit tuppaavat hautautumaan kaapin uumeniin mutta tämäpä on melkein valmis jo. Lasketaan miitin aikaansaaman hyvän mielen ansioksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti