Kolme pientä mekkoa

Vaikka aika menee nykyään pitkälti lapsenhoidossa, olen tässä jotain pientäkin saanut aikaan. Taktiikka on seuraavanlainen: pidä aina jotain "vaiheessa olevaa" käden ulottuvilla, ja kun lapsi nukahtaa, tartu heti toimeen äläkä suunnittele. Saati surffaa netissä "ihan vain parilla sivulla."

Ensimmäinen tauon jälkeen valmistunut tuotos on tämä pieni valkoinen mekko:

Yksinkertaisuudessaan mekko koostuu vain palasta batistia ja parista erilevyisestä satiininauhasta. Batisti on poimutettu ja ommeltu kiinni 3mm levyiseen satiininauhaan, takana on neppi kiinnitystä varten. Mekko kootaan vyötäisille 5mm leveällä satiininauhalla, joka kietaistaan pari kertaa vyötärölle ja sidotaan rusetille. Ruskea lasihelmikaulanauha sopii sävyihin, kontrastin vuoksi laukku ja kengät ovat mustat. Kolmella värillä pääsee pitkälle.

Toinen mekko on materiaaliltaan hiukan joustavaa, denimin tyyppistä kukkakangasta:

Mekon alla on lyhythihainen trikoopaita, asusteina sävyyn sopiva punosvyö sekä tyttömäisen yleisilmeen vastapainona rouheat saapikkaat. 

Kolmas mekko on valmistunut jo aikapäiviä sitten, muistaakseni liki parin vuoden takaa on tämä pikkuinen sporttimekko:

Tämä mekko ei ole mitenkään erikoinen, näpsäkkää farkkupintaista puuvillakangasta punaisin ompelein, asusteena vain sävyihin sopivat lenkkitossut.

Pieni vihreä kesämekko

Näin syksyn lähestyessä voikin ruveta tekemään vaatteita ensi kesää varten. Yhdenillanjuttuna valmistui pienestä trikootilkusta asukokonaisuus kesän helteisiin. Piirustin "sinne päin" olevan yläosan ja boleron kaavan.


Helman erikoinen muoto syntyy, kun helmaksi leikataan neliönmuotoinen kangaspala, joka taitetaan kolmion muotoon. Kolmion pitkälle sivulle leikataan vyötärönmentävä aukko, ja helma ommellaan yläosaan kiinni niin että neliön kulmat tulevat keskelle eteen ja taakse (sekä tietysti keskelle sivuille).


Yläosa on takaa avonainen, etukappaleelta lähtevät nauhat solmitaan niskaan. Nauha kulkee etukappaleen yläosaan ommellussa nauhakujassa, sitä ei siis ole ommeltu kiinni.


Sävy-sävyyn oleva 3/4-hihainen bolero täydentää lookin viileinä hetkinä.

Väri on sen verran vaalea, että suosittelen sen käyttöä vain jo ruskettuneen ihon kanssa, mikäli haluaa välttää kalkkilaivan kapteeni -efektiä. Tälle tummahipiäiselle neidolle sävy sopi vallan mainiosti.

Hiusdonitsin uusi kuosi

Puretusta hiusdonitsista saa yllättävän paljon kangasta. Kaikki tämä on tehty yhdestä isosta donitsista, ja jäljellä on vaikka toiseen pukuun riittävä määrä. Donitsi taisi maksaa 10mk joskus vuonna yksi ja kaksi, joten hintansa se on haukkunut moneen kertaan.

Kas tässä:

Kotelomekko, joka jo aiemmin esiteltiin, on saanut kaverikseen pikku boleron ja olkalaukun.

Ranteessa säihkyy rannekoruina pätkä "jouseksi" kierrettyä hopeista metallilankaa.

Boleroa pitelee kiinni hopeanvärisestä metallilangasta taivuteltu hakas-silmu-pari.

Jos bolero-mekko-yhdistelmä tuntuu liian viralliselta tai yksiväriseltä, voi boleron sijaan kietaista harteille hopeanhohtoisen shaalin. Shaalin materiaali on hopeaverkkoa, jota olen ostanut joskus Sinooperista. Mahtaa olla tarkoitettu koristeeksi kortteihin tai häämakeisiin, mutta sopii myös taipuisuutensa ansiosta Barbielle shaaliksi.

Nukella on lisäksi hopeanvärisistä renkaista (näitä kai kutsutaan koruhommissa nimellä jump ring) tehdyt korvakorut.

Tällaisia tällä kertaa, saa nähdä mitä seuraavaksi. Nyt ei ole mitään erityistä suunnitelmissa, jollei sitten "rock'n'roll"-hame-pusero-yhdistelmä. Kellohame ja alle pitsi/tyllialushame, oujeee...

Välityö

Violetti satiinikolttu ei edelleenkään etene toivotulla tavalla. Minä en käsitä miksi. Jos siihen ompelisi nepparit selkään, se olisi valmis, mutta mielestäni se ei ole vielä valmis. Jotain puuttuu. Pitää varmaan ottaa kuva ja julistaa kysely-ja-ehdotustunti jolloin saatte kertoa mitä se teidän mielestänne kaipaisi. Itse en keksi.

Välityönä olen näprännyt sitten tällaista samettikolttua (ompelin aamulla kun ei ollut mitään järjellistä tekemistä):

Materiaali on ihan kierrätyskamaa: löysin kätköistä kauan sitten ostamani samettisen hiusdonitsin, jonka saumat olivat antaneet periksi. En viitsinyt korjata sitä alkuperäiseen tarkoitukseensa (hiukan liian muhkea) vaan otin ratkojan ja purin sen auki. Totesin leveyden riittävän parahultaisesti Barbien ympäri, joten kotelopukua suunnittelemaan.

Puvussa on vain takasauma, ja koska sametti oli joustosamettia, se puetaan ylle ilman sen kummempia kiinnityssysteemejä. Puku on niin yksinkertainen, että se vaatinee näyttävät korut ja/tai pashminan, shaalin tai jotain lisäksi. Väri ei mielestäni sovi tälle nukelle lainkaan, raukka parka tulee kovin kalpeaksi. Tämän neidin väri on vihreä tai viininpuna, johtuen noista hiuksista, mutta pääsi malliksi koska oli ainoana vailla vaatteita kun kuuluttelin mallityttöä...

Noh, tässäpä tämä. Takaisin sorvin ääreen suunnittelemaan lisäosia ja jotain muuta kivaa tuohon.