sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Testiompelua

Eli ilta, jolloin kaikki ideat olivat suoraan mielipuolen näpertelyoppaasta.

1. Rupea piirtämään kaavoja. Viis siitä, ettet oikeastaan osaa, ja mittaaminen on ajanhukkaa.
2. Tee samaan rupeamaan kymmenet eri kaavat.
3. Ompele kokeeksi jotain.
4. Kun saat hyvän idean, kokeile heti. Unohda se, että tee-itse-vinonauhaa on oikeastaan ihan järjetöntä tehdä 6mm levyisenä pelkkien saksien ja silitysraudan avulla (tarvikkeista ei löydy kääntäjää). Ja vielä enemmän viis veisaa siitä, että vinonauhaa on järjetöntä ruveta ompelemaan 1/6-skaalassa olevan nuken vaatteisiin.
5. Ompele ja ota kuva. Vaikket osaakaan kuvata. Julkaise netissä.

Tässä illan saavutukset:


Vanilla sai mekon ja alle trikoopaidan, sekä ruttusukat. Nyt ei tarvitse enää kököttää nakuna hyllyssä. Kaavat ovat siis made by myself ja ensimmäistä koeversiota. Mekon pääntie ja kädentiet on huoliteltu samaa kangasta olevalla vinonauhalla, kun tuon kokoisen vuorittaminen käy työstä joten leikkasin sitten vähän vinonauhaa samaan syssyyn. Trikoopaidan hihansuihin ja helmaan kokeilin yhdessä valmisvaatteessa näkemääni ideaa jolla saa aikaan sievän piparkakkureunan. (Vanilla-parka odottaa yhä uutta tukkaa, kaamea takkutukka...)

Kaavoissa on lievää trimmattavaa, mutta ihan kelpo kaavat ovat kuitenkin. Kyllä näillä tytöt vaatetetaan. Seuraavaksi lappuhaalarikaavaa kokeilemaan, mutta ensin yöunet.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Vanilla

Posti toi keskiviikkona pikkuisen pahvilaatikon, jossa oli pikkuinen tyttö. Tyttö sai pikaisesti vähän väriä naamaansa (tajusin lakkauksen jälkeen unohtaneeni poskista punan) ja nimi valikoitui vähän myöhemmin: Vanilla.


Tyttösen valmistaja on Fantasy Doll, ja mallinimi on Amber. Pituutta on 26cm, eli verrattain pikkuinen tapaus. Mahdoton rimpula nukke on myös, kiristin vähän kuminauhoja mutta se ei riittänyt. Seisoo kyllä napakasti, mutta muuten sätkii raajoillaan minne sattuu. Positiivisena yllätyksenä kroppa on tuplajointillinen, firman sivuilla on vanhat kuvat. Eivät ole ehtineet vielä kuulemma päivittää sivujaan, mutta tuplajointtikroppa tulee siis automaattisesti tilatessa. Toimitus oli nopeaa, noin kuukaudessa tilauspäivästä paketti oli kotona.


Lähikuva kasvoista. Tällä nukella on kolmas koskaan tekemäni face-up, joten älkää katsoko liian kriittisesti... Mekko on ostettu Mint on Cardista, en ole vielä ehtinyt ommella. Tukka on takkuinen lainaperuukki, pitää etsiä jotain parempilaatuista ja kauniimman väristä hiusta tytölle. Silmätkin varmaan menevät vaihtoon, kunhan löytyy jotain mieluisampaa.

P.S. Kamera on ihan uusi, entinen heitti henkensä ja ai että on kiva lelu tämä uusi tapaus.

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Piä tyty

Eilen tuli lähetysilmoitus yhdestä pikkuisesta nukesta jonka menin taannoin tilaamaan, kun kaipasin pienempää ja helpommin mukana kuljetettavaa sekä kuvattavaa nukkea. Fantasy Doll on firma, ja Amber nukkemalli. Tykkään älyttömästi isosta kullamurusta, mutta joskus olisi kiva kuvailla ilman että tarvitsee ensin tyhjentää puolta huushollia epämääräisestä romusta ja muusta häiritsevästä. Pikkuiselle voisi lisäksi ommella kaikkea kivaa jämäpaloista, joita isolta jää. Pienelle, 1/6-skaalassa olevalle nukelle löytyy lisäksi kotoa läjäpäin kalusteita ja muuta rekvisiittaa, kiitos Barbie-harrastuksen. Kuukausi sitten tilasin ja nyt on jo tulossa, joten nopea firma on, ja asiakaspalvelukin pelaa - kysymykseen vastattiin parissa tunnissa. Aika edullinenkin oli, 88$ eli noin 60€ maksoi.
Tilasin ilman face-upia, mielestäni firman sivuilla näkyvä meikki on liian punainen ja tekee tytöstä jotenkin flunssapotilaan näköisen. Kokeilen itse taas.

Tänään tuli iso poika kotiin. Hassu juttu, sillä tilaus on välittäjän sivustolla edelleen "Processing", mutta niin vain Kiitolinjan mies toi paketin tänään kotiin. Ai että tykästyin heti, nyt pitää vain odotella päivänvaloa että pääsee kokeilemaan meikkaamista tällekin tapaukselle. Silmiä pitää sovitella kuitenkin ensin tänä iltana, ja pohtia millaisen tukan kaveri haluaa. Ja sovitella sekä suunnitella vaatteita, jotain saattaa löytyä mutta ompeluksi menee.

Olen ajatellut tilata myös tulossa olevalle pikkuiselle ystävän tai siskon, 5StarDollin Tong Tongin. Olisi tylsää pitää pientä yksin (vaikkakin olen aiemmin tilannut itselleni syntymäpäivälahjan, joka on myös tämmöinen petite-kokoinen nukke, mutta sen toimitusaika taitaa olla pitkä kuin nälkävuosi...) joten ehkä holtiton tilaushiiri sanoo vielä kerran klik ja vaikenee sitten. Vannomatta paras, mutta yritän pitää tämän harrastuksen edes jossain järkevissä rajoissa. Loppuu tilakin...

Ulkona on kuivumassa sängyn runko, ostin paikallisesta Halpa-Hallista metallisen nuken pinnasängyn(!) ja rakennan siitä isolle tytölle sopivaa petiä. Sille on nyt näytetty rautasahaa ja spraymaalia, ja kunhan pääsen verstashommiin niin teen siihen pohjan vanerista. Sitä odotellessa voisin kuitenkin ruveta ompelemaan petivaatteita.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Ulkoilua

Viimeinkin alkaa olla säällinen keli tuolla pihalla, siinä määrin säällinen ettei kamera hyydy minuutissa ja sormet jäädy kahdessa. Kävin kuuhistelemassa nuken ja kameran kanssa kartanolla, tyylikkäästi kumpparit jalassa kiekuin milloin milläkin mutkalla ja olin lentää pyrstölleni kun oli vähän jäätä piilossa. Mutta sain niitä kuviakin.

Pistachella on uusi pusero ja teekuppi. Lämmittäväthän nekin, mutta jokin muu lämmittäisi enemmän.

Odottavan aika on pitkä...

Kukahan se tuolla?

Kenelle Pistache antaa avaimensa?

Pusero on ommeltu kirpparilta löytyneestä neuleesta, sukat surautin joskus trikoosta. Avainkoru on yksinkertaisesti valmis riipus ja pätkä jostain purettua kaulaketjua. Hame lienee Dollmoren, ostin käytettynä ja vaihdoin nahkanyörin tilalle satiininauhan. Kengät ovat Mimiwoolta.

Kuvateksteissä viitataan Pistachen poikakaveriin, joka yhä antaa odotuttaa itseään.

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Aurinko!

Aurinko paistoi tänään, pitkästä pitkästä aikaa. Ja pitkästä aikaa minulla oli aikaa ja rauhaa leikkiä nukeilla. Kuvailin kasan vaatteita myyntiin, Hartsilapsista löytyy, jos kiinnostaa.









Innostuin tosiaan myös leikkimään Pistachen peruukeilla. Sillä on niitä puolenkymmentä, mutta tätä en ollut sille ajatellut varsinaisesti:



Tykkään kuitenkin ettei lopputulos ollut lainkaan hassumpi. Tästä tulee mieleen sellainen puolikapinallinen teinityttö. Ihanan muuntelukykyinen kullanmurunen. Ja ai että tykkään neidistä aina vain enemmän, puolihämmästynyt ilme on jotain niin ihanaa...

tiistai 25. tammikuuta 2011

Uusi poika

Holtiton hiiri sanoi klik, ja tilaus lähti. Tilasin välittäjän, brittiläisen Angel Dollsin kautta Dikadollin Youth-linjan Jose-pojan 64cm kropalla, ja Zura-pään Senior-linjalta. Mittojen perusteella pään pitäisi käydä yksi yhteen tuohon kroppaan. Senior-kroppa oli hivenen liian iso makuuni (70cm), ja mikään noista Youth-päistä ei ollut ihan sellainen mitä hain. Jose näytti kyllä kivalta ja sopivan mittaiselta, mutta pohdituttamaan jäi näyttääkö se kasvoiltaan liian tyttömäiseltä. Senior-linjan Zura oli jokseenkin hyvä siihen mitä etsin mutta kroppa ei, joten tein kompromissin ja tilasin yhden nuken ja yhden irtopään. Toivottavasti tässä nyt sitten käy niin kuin toivoinkin, ja pää sopii kroppaan ilman sen kummempia kommervenkkejä. Siinä tapauksessa Jose-pää jää yli, ehkä teen siitä tytön joskus jos se kotiin tultuaankin näyttää enemmän tytöltä, tai myyn pois.
Päädyin sitten loppujen lopuksi pidempään Youth-kroppaan kun olin aikani leikkinyt mittanauhalla ja laskukoneella; haluan Pistachelle "poikakaverin" ja haluan että nukeilla on reipas pituusero. Pistache on 57cm, ja lyhyempi Dikan kroppa olisi ollut 61cm. Parin viikon pähkäilyn jälkeen tulin siihen tulokseen, että pidemmän kropan ja Pistachen välinen pituusero olisi ihan uskottava myös ihmiselämässä, joten tilasin sen sitten lopulta. Ja oli se kauniimpikin. Ja kalliimpi, valitettavasti. Onneksi Dikadollilla oli joulueventti, kaikki nuket -20% ja kaupanpäällisiäkin vielä! Sain valita otanko tilatulle nukelle sopivat jointtikädet vai tiny-nuken. Tinyt eivät sytyttäneet joten pyysin jointtikäpälät. Saapa nähdä miten tulen semmoisten kanssa juttuun.

Muutenkin tuntuu että olen viettänyt aikaa nettikaupoissa, jossain tuolla postissa on tulossa kenkäpari, vähän re-menttejä, siirtokuvia, massajuttuja, silmät, kylpytakki, yksi peruukki ja luultavasti jotain muutakin jonka olen jo unohtanut tilanneeni. Joskus (aika usein...) käy niin että teen tilauksen siinä muun toheltamisen sivussa, unohdan sen saman tien kun olen maksanut ja sitten ihmettelen joko postin saapumisilmoitusta tai postilaatikkoon kolahtanutta kirjettä meiningillä "no mikähän se tämä nyt sitten on?". Ja niitä mystisiä firmoja jotka laskuttavat luottokorttiani... aina kun ei voi lähellekään päätellä firman nimestä yhteyttä nettipuljun nimeen.

Pitäisi panna myyntiin erinäisiä ompeluksia ja muita ylimääräisiä, niin saisi jonkun kopeekan taas harrastusrahoihinkin. Hupenevat turhan äkkiä. Jostain syystä.
Ompeluksia on vähän hankala kuvata tosin, kun innostuin pistämään Pistachen paloiksi ja hiomaan saumoja pois. Putsailin myös vanhat päällysteet ja seuraava projekti olisi uudelleenpäällystäminen, kunhan saan osat viriteltyä narujen varaan. Sitten kokeilen kuumaliimasuedausta, ainakin olkanivel kaipaa jotain muutakin kuin hyvää tahtoa jotta käsivarsi pysyisi yhtään missään asennossa. Tarkoitus oli lakata osat lasten päiväuniaikaan, mutta jouduin laittamaan tyttären meidän makuuhuoneeseen nukkumaan ja kaikki tarvikkeethan ovat sitten tietenkin siellä. Täytyy kokeilla illalla uudestaan.

perjantai 17. joulukuuta 2010

Pääpohdintaa

Olen tässä pohdiskellut, onnistuisikohan tällainen pään muokkaaminen omin pikku kätösin:


Vasemmalla alkuperäinen silmän muoto, oikealla tulos jonka haluaisin. Kökkö viiden minuutin toteutus olemattomilla kuvankäsittelytaidoilla, mutta osviittaa kuitenkin. Tämä on siis Dikadollin Ruber-pää, menisi sopivasti budjettiin ja pienellä muokkaamisella siitä voisi saada oikein kivan. Hiukkasen vain mietityttää muokkaamisen toteutus. Kai siitä maltilla ja vakailla käsillä selviäisi?
Jääköhän tuo luomivaon pätkä häiritseväksi jos sille ei tee mitään? Yleensähän se kai jatkuu kauniisti silmän sisänurkkaan saakka...

Oikeasti se haluamani nukke olisi Raurencio Studion Arael, johon minulla ei yksinkertaisesti ole varaa, ja elättelen toivetta DIY-versiosta tuon Ruberin kanssa... Araelilla on kerrankin sellaiset silmät (realistisen malliset ja kokoiset) jotka miellyttävät, mutta se on liian iso ja kallis. Dikadoll on halvempi, huomattavasti.
Dikadollin poikia saisi kahdella eri kropalla, vanha olisi 61cm, uusi 64cm. Uusi on kauniimpi, mutta tulisiko siitä sitten liian pitkä 57cm pitkään Limhwaan verrattuna?

Vaikeaa, vaikeaa.

Ostin tällä viikolla uudet pastellivärit ja uuden ompelukoneen. Vielä kun jaksaisi.