Cami on samalla kropalla kuin Antoinette, eli tuolla uudella, notkeammalla ja luonnollisemmalla kuin esim. Tyler, ja Cinderellan kasvomuotilla tehty. Tämä nimenomainen Cami on ihonväriltään cameo, eli kalpeampi neito. Pidän tästä huomattavasti enemmän kuin Antoinettesta, tämä on helpommin mukautuva. Antoinette on kovin kopean näköinen, ja minulla on aina ollut vaikeuksia tulla sellaisten kanssa toimeen. Ja kyseessähän on siis perusversio, jolla ei tule vaatetta tuon enempää, eikä nyt ollut oikein sopivaa päällepantavaa joten kuvasin sitten tälleen.
Camilla on hurja hiuspaljous.
Nojatuolista tuli juuri sellainen kuin halusinkin. Työtä siinä oli, runsain mitoin näpertämistä ja liimaamista, mutta lopputulos on mahdollisimman aidon näköinen kuten oli tarkoituskin. Runko on tehty pahvista, johon on liimattu muotoon leikeltyä ja taivuteltua (tarvittaessa ompelein kiristettyä) ohutta superlonia. Superlonpalojen päälle kiinnitin vielä ohutta fleeceä, jotteivät muhkurat kuultaisi päällyskankaan läpi. Päällinen on taftia, jota sattui olemaan iso pala jemmassa. Liimatahrojen välttämiseksi käsinojien, istuintyynyn ja selkänojan kankaat on ommeltu muotoonsa, vain alapohjan kangasta on vähän liimattu. Hopeanvärisen koristenauhan liimasin varovasti. Erityisen tyytyväinen olen siihen, miten sain tuon päällisen tehtyä: yhtään palaa en leikannut minkään kaavan mukaan, vaan aloitin vain palasesta jota sitten pingottelin palan päälle ja ompelin kiinni.
Homma oli yllättävän helppoa, voisin tehdä joskus toisenkin. Yllättävän helppoa siinä mielessä, etten tehnyt missään vaiheessa juurikaan mallikuvia, saati sitten mittaillut muuta kuin pohjalaatikon ja pohjalevyt käsinojiin, istuimeen ja selkänojaan. Kaiken muun tein näppituntumalla, eikä yhtään tollikkoa tullut.
(Blogger takkuaa taas kuvien kanssa, jouduin koodaamaan ne käsin tänne. Toivottavasti toimivat. Jos ei näy, kuittaa kommenttilaatikkoon.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti