lauantai 24. huhtikuuta 2010

Olisiko se tässä? eli lisää jaarittelua

Klik-klik-klik sanoi hiiri eilen illan ja yön aikana. Surffasin kuumeisesti Xayan edelliseen postaukseen linkittämiä sivuja, ja kyllähän sieltä rupesi löytymään aikuisempaa ja realistisempaa kasvomallia. Limhwa Dollin Luna on jotain sellaista mitä olen hakenut. Ehkä joudun tinkimään siitä nivellyksestä, tuolla näyttäisi olevan vain tavallinen eikä tupla, mutta mitä vain noiden kasvojen vuoksi... Muotinukkeilija minussa rakastui. Olkoot jähmeämpi, kunhan vain on kaunis, aikuinen, sensuelli. Ja jostain syystä päässä rupesi soimaan Zen Cafén Nainen vailla historiaa*, kun kuvittelin mielessäni tummempia hiuksia. Pitkän linjan zenkkarifani ottaa ylemmän tahon vihjeestä vaarin - tässä se voisi olla: kyseessä on yksi lempikappaleistani ja joskus olen tainnut suunnitella sen pohjalta joitain tarinoitanikin. Kirjoittelin joskus enemmänkin, mutta se on vähän jäänyt muun tohinan jalkoihin.

Lunassa on samaa kaunotarmaisuutta kuin Iplehousen E.I.D.-nukke Jessicassa, jota myös olen katsellut pitkään, ja jolla olisi huomattavasti taipuisamman oloinen ruoto. Jessican suhteen mietityttää kuitenkin tuo koko, ja raollaan oleva suu johon saattaa kyllästyä. Saman kokoluokan Yurilla puolestaan olisi suu kiinni, ja kaunis tapaus tämäkin on, mutta tässä ei ehkä kuitenkaan ole oikein sitä jotain. 70cm pituisina tytöt ovat aika paljon isompia kuin suurinkaan tämän hetken nukeistani (Tonner American Model, 22 tuumaa), joka sekin on jo melko iso ilmestys. En ole myöskään ehtinyt selvitellä miten E.I.D:lle löytyisi esim. kenkiä muilta firmoilta kuin valmistajaltaan, sen verran poikkeavan kokoisesta nukesta tuntuu olevan kysymys. Lunalle menevät Limhwan sivujen mukaan ainakin Lutsin kengät, joten eiköhän niitä löytyisi muitakin.

Ainoa pikku miinus on se, että firmalla näkyy olevan periodittainen tilaussysteemi, ja tällä hetkellä tilausaika umpeutuu 1.5., joten sitten kuitenkin pitäisi pitää kiirettä päätöksen kanssa. Nyt jos tilaa, niin nuken mukana tulisivat korkokenkäjalat, jotka muuten pitää ostaa erikseen. Pohdin että uskallanko jättää tilaamisen myöhempään, jolloin ei ehkä saa jalkoja, ja entä jos koko nukke menee pois tilattavien listalta? Harrastusrahaston tilanne kyllä puoltaisi hankintaa, tällä hetkellä ei ole mitään muuta suunnitelmissa (paitsi Camista on maksettuna vain varausmaksu joten se pitää vielä maksaa, mutta sen verran nyt aina on irtorahaa), ja jos en nyt hanki niin sitten harmittaa. 

Ei kai tässä auta kuin vetää pitkää tikkua. Ja selvitellä kropanvaihtomahdollisuutta tulevaisuutta silmällä pitäen - jos sattuu käymään niin että haluan kuitenkin notkeamman typsyn.

*Kesäinen ilta
pitelee käsivarsillaan
naista villatakissaan.
Terävät piirteet
tummankiharat hiukset
kiinnisidottu.
Minun on kaipaus
ihoni tunsi äsken sen
meidät yhteen nivoen.
En pelkää
minä oon valmis sotimaan
jos saan sua koskettaa.

Nainen vailla historiaa
tyttö ilman menneisyyttä
kuinka jätät kenkäs eteiseen?
Nainen vailla historiaa
tyttö ilman menneisyyttä
onko päiväpeittos valkoinen
täynnä viittauksia menneeseen.

Hehkuva ilta
hengittää pienin sykäyksin
ees taas, ees taas, ees taas,
sinun kasvoihin.
Kätesi liike
sävyt ilmeiden
huomaan niistä jokaisen.

Nainen vailla historiaa
tyttö ilman menneisyyttä
säilytätkö päiväkirjoja?
Nainen vailla historiaa
tyttö ilman menneisyyttä
saatko veljeltäsi lahjoja?
Vai ootko perhees lapsi ainoa?

Onko sulla haavepaikkoja
joihin menet aina öisin
jos et muuten unta saa?
Rakastatko aamuja
vai iltaruskon kajoa
kun purppuroitu taivas lakoaa?

Nainen vailla historiaa
tyttö ilman menneisyyttä
harmaantuuko hiukses vanhana?
Nainen vailla historiaa
tyttö ilman menneisyyttä
saako niitä silloin harjata?
Nainen vailla historiaa
tyttö ilman menneisyyttä.
Nainen vailla historiaa.


torstai 22. huhtikuuta 2010

Harrastaminenko helppoa?

Joskus elelin sellaisessa harhaluulossa, että harrastukset ovat mukava vaihtelu normaalille arjelle. Että kun ei ole muuta puuhaa niin sitten harrastetaan. Niin se olikin pitkään, mutta sitten rupesin haaveilemaan BJD:n hankinnasta. Totesin että kah, katselenpa vähän ja ostan sitten jonkun joka miellyttää silmää. Tolleen noin vaan sivussa.

Nyt olen suossa. En ollut tajunnutkaan, miten monta eri valmistajaa on. Ja miten monta eri naamamallia yhdella valmistajalla voi ollakaan. Ja miten monessa eri koossa. Ja miten hidasta niiden vertailu on. Kun sen pitäisi olla iso nukke. Nainen. Mielellään vähintään 60cm. Sillä hienolla tuplanivellyksellä jolla sen saa taipumaan melkein rusetille. Ja sen pitäisi olla aikuiskroppainen, ei mikään teinirimpula - ja niillä korkokenkäjaloilla, joita joillakin nukeilla on lisäosina. Naamaltaan myös aikuinen. Ei niitä vaaaaltavan isoja anime-silmiä. Eikä mitään pikkuista nökönenää, vaan normaali tuulenhalkoja. Suora, ei mikään hyppyrinenu mistään mangaruudusta.

Jostain syystä naisten kasvot on usein tehty hyvin pikkutyttömäisiksi, sydämenmuotoisiksi: pikkuruinen leuka ja isot silmät (katso huviksesi vaikka näitä). Vastaako se aasialaista naisihannetta kun on niin yleinen? Maskuliineiksi tarkoitetut kasvot vastaavat paremmin hakemaani muotoa; niissä on niin paljon feminiinejä piirteitä että kävisivät eri hiuksilla ja meikillä ihan nätisti naisesta. Ovat sellaisia nättejä poikia useimmat, eivät miehisiä miehiä. Ehkä pitää ostaa miehen pää ja naisen kroppa? Eri firmoilta? Mikäs siinä jos olisi rajattomasti aikaa surffailla nukkesivuilla, mutta kun ei ole. Haluaisin sen yhtenä pakettina yhdestä firmasta. 

Alkaa tuntua siltä etten ole oikein kohderyhmää.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Paperinukke uudella aikakaudella

Rakastin pienenä paperinukkeja, minulla oli omatekoisia useampia. Vaatteita tein niille pieteetillä, leikkasin paperista pitsitkin helmaan. Valitettavasti hävitin ne joskus teininä, mutta edelleen ne kiehtovat.

Niinpä kun ei ole oikein aikaa mihinkään järjelliseen harrastamiseen ja kaikki tarvikkeet ovat kaapeissa, on Stardoll oikein hauska korvike niin muoti- kuin paperinukeillekin. Joku lastenpeli tai -sivusto taitaa olla kyseessä, mutta yhdellä sivulla voi klikkailla virtuaalista paperinukkea mieleisensä näköiseksi ilman mitään rekisteröitymisiä. Vaatteita sille ei kyllä ilmeisesti saa kuin rekisteröitymällä, mutta naaman kanssa voi huvitella rajattomasti.

Rupesi ne vaatteet kyllä kiinnostamaan. Onkohan moraalitonta liittyä aikuisena tuollaiselle sivustolle? Saako siitä jonkun pahatäti-leiman?

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Tarvikepohdintaa

Kävin perjantaina naapurikaupungissa isossa kaupassa ostoksilla. Tai "ostoksilla". Mukaan tarttui yksi Barbien vaate, Fashionista-Ken ja sen vaatepaketti, jonka vasta kotimatkalla muistin jo tilanneeni Miss Vinylistä... Mutta se paketti on jumissa Ranskassa odottamassa että Cami-nukke saapuu ja sitten vasta tilaus lähtee Suomeen, joten olin autuaasti jo unohtanut sen. No, pitää panna myyntiin.

Katselin myös askartelupuolella Tilda-kankaita sillä silmällä että niistä saisi nättiä nukenvaatetta, mutta ei herra jee mitä hintoja niillä oli. 25cm pala maksoi 6,50€. Että mitä häh? Jäi hyllyyn. Ajattelin että kyllä netistä löytyy jostain halvemmalla, ja niinpä löytyi: esimerkiksi Käsityökorissa hinta oli 1,79€/10cm, jolloin tuollaisen 25cm palan hinnaksi tulisi 4,375€. Ryöstöä tuo ison kaupan hinta. Toimituskulut toki nettikaupasta tulevat hinnan päälle, mutta jos toimituskulu on 3€, ja ostaa vaikkapa kolmea eri kangasta, niin halvemmaksi tulee per pala.

Ehkä käyn kuitenkin ensin paikallisessa kangaskaupassa penkomassa tilkkutyöpalakankaat. Kuulemma pienin myytävä pala 10cm soiro jos ei enempää tarvitse. 

Sitten katselin myös muita Tilda-roippeita, jos niissä olisi ollut jotain kivaa tilpehööriä nukenvaatteisiin. Sen verran hinnoissaan ovat että jäivät ostamatta, mutta olisihan niissä ollut vaikka mitä ihanaa...

torstai 25. helmikuuta 2010

Viimeistelemättömyyden kiro

En näe oikein mitään järkeä siinä, että tehdään tuote jota myydään rahalla mutta jota ei sitten viitsitä tehdä kunnolla loppuun. Delilah on oikein malliesimerkki tällaisesta.

Yritin vaihtaa tytölle silmiä. Sille pitäisi sopia omien silmiensä lisäksi 10-12mm bjd-nuken silmät, kuten lukee vaikkapa täällä. Sopisivat kyllä, mikäli silmänaukot olisi sisäpuolelta viimeistelty. Omistamallani yksilöllä näin ei ole, vaan silmiä asentaessa toinen jää liikaa pään sisään, ja kiinnittämiseen käytetty massa vilkkuu silmäreiästä. Kuvittelin tämän ensin olevan vain omaa räppäkäpälyyttä, mutta tarkempi perehtyminen paljasti ettei toisen silmän kohdalta ole poistettu tarpeeksi muovia. Nuken omat silmät ovat sellaiset litteät, ovaalinmuotoiset palat, ja nekin istuvat huonosti toiseen silmäkuoppaan. Tuollainen pyöreä silmä ei sitten sopinut ollenkaan. Edessä on joko vinyylin viilailua tai sitten erimuotoisten silmien etsintää. Millekähän tässä rupeaisi... Toistaiseksi tyttö saa olla omilla silmillään, harmittaa niin vietävästi etten saa sille niitä ihania vihertäviä silmiä.

Ja Delilahin poseeraamiskyky on luku sinänsä. Tai "poseeraamiskyky" paremminkin. Minä en saa sitä taipumaan mitenkään päin mihinkään asentoon. En osaa sanoa korjaantuisiko vika löysäämällä sisällä kulkevaa narua - ei hajuakaan missä sen toinen pää on kiinni. Ehkä lonksuvissa lonkissa? Tai sitten se on vedetty U-lenkkinä vain sieltä jalkojen kautta takaisin päähän.

Oli kaiken kaikkiaan vähän pettymys tämä nukke. Kuvittelin saavani kivan ja taipuisan ja mukavasti poseeraavan tapauksen, mutta sainkin vähän sutta ja sekundaa. Pitääkö tässä panna säästöt sileäksi ja ostaa se hartsinukke? Näkemieni kuvien perusteella ne taipuvat ja poseeraavat mukavasti. Iplehouse on jostain kumman syystä onnistunut markkinoimaan nukkensa minulle, ja erityisesti muutama malli vetää puoleensa. 40cm pitkistä J.I.D.-nukeista I, 60cm pitkistä Y.I.D.-nukeista Freezia ja 70cm E.I.D.-nukeista Yur tai Jessica voisivat olla kiinnostavia. Tosin Freezialla ja Jessicalla on tuollaiset puoliavoimet suut, mikä ei ehkä ole hyvä. Minusta se jotenkin rajoittaa ilmettä. Pitää nyt katsella vielä, voihan olla että mieli muuttuu vielä. Ryökäleet ovat hinnoissaan, ja kun tuohon summaa vielä päälle postit ja ALV:t niin ei naurata. Ehkä menen katsomaan korjaantuuko Delilah naruja löysäämällä. Tulee halvemmaksi. 

maanantai 22. helmikuuta 2010

Delilahilla on toinenkin uusi peruukki:


Mallia pitkä ja musta. Tämäkin on bjd-tavaraa, ja tuntuu että niillä täytyy olla jotenkin korkeampi päälaki koska Delilahille meinaa olla liian suuri. Firman kuvissa näytti kuitenkin sievältä otsatukkamallilta, mutta todellisuudessa otsatukka on aivan liian pitkä ja se pitää kammata edestä jakaukselle jotta kasvot näkyvät yhtään. Tai sitten tällä tavoitellaan "en oo käyny kampaajalla - enkä mee"-lookia. Pitää katsoa pidänkö tuon vai myynkö pois. Ihan kiva se muuten on. Voisihan tuota otsatukkaa vähän ehkä saksia. Nimenomaan saksia, koska en ole kampaajan lahjoilla siunattu.

Paita on tytön mukana tullut, housut olen ommellut kierrätykseltä haetusta samettipaidasta. Muutakin on ommeltuna mutta ei kuvattuna, koska tulen hulluksi tuon nuken kanssa, sitä ei saa poseeraamaan sitten millään. Jotenkin se onnistuu olemaan samaan aikaan jäykkänivelinen ja lötkerö. Hohhoi. Eikä kiire paranna asiaa. On näes harrastusaika vähän kortilla. Yritän harrastella lasten päiväuniaikaan, silloin harvoin kun ne yhtä aikaa suostuvat nukkumaan, ja sitten iltaisin kun lapsukaisilla on yöuniaika. Illalla vain on liian pimeää kuvata mitään toistaiseksi, joten jos jotain valmista tulee niin se jää kuvaamatta. Valoisia kesäöitä odotellessa. Sekään ei poista sitä että olen onneton kameran kanssa. Mutta onpahan edes mahdollista yrittää.

Mutta jotain kivaakin: Ellowyne Wildelle tehdyt kaavat käyvät myös Delilahille. Ainakin yläosat. Alaosiin käyvät Tyler Wentworth-kaavat, mm. yläkuvan housut ovat näillä kaavoilla, yläosastaan tuo mallityttö on hivenen liian kurvikas verrattuna teinikroppaiseen Delilahiin. Yksi EW-mekko on tekeillä mutta hyvin vaiheessa. 

--

Tänne muutti myös vuoden söpöliini: ihastuttavan makea Momoko Sweet Poodle.



Sellaisia. Pitää palata takaisin sorvin ääreen. 

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Uudet hiukset

Kumpikaan Delilahin peruukeista ei mielestäni oikein sovi sille. Fyysisesti ne ovat oikean kokoisia, mutta niissä on ihan väärä fiilis. Eilen kävin sitten noutamassa postista hongkonginpostia, uudet kutrit neitoselle. Cancan J-series toimitti moitteettomassa ajassa moitteettoman peruukin. Väriksi valikoitui suklaanruskea ja tyyliksi ihana (korkkiruuvi)kihara. Tässä pikaräpsäisy tytöstä uusine hiuksineen. Paita on omatekoinen, lievä keskeneräisyys ei näy kuvassa:



Nyt alan saada vähän paremmin otetta tytön tyylistä. Tähän suuntaan, tähän suuntaan. Ei ihan niin goottia kuin valmistaja antaa ymmärtää, siitä erotakseni mm. poistin yhtenä iltana mustat kynsilakat sormista ja varpaista. Johan rupesi näyttämään mukavammalta, vähän naturellimpaa lookkia. Ehkä maalaan ne jollain vaaleanpunaisella joskus, jos siltä tuntuu.