Ihan priima se siis ei ole sisäpuolelta, eikä varsinkaan kauluksen kääntöpuoli ole mikään ompelun mestarinäyte, mutta ilman silitysrautaa siitä oli mahdoton saada yhtään parempaa. Eikäpä se tuolta mihinkään näy. Napinläpiin olen kuitenkin tyytyväinen, noin teknisesti ottaen ne toimivat kuin unelma. Jouduin kuitenkin käyttämään erisävyistä lankaa napinläpiin kuin muuhun ompeluun, koska saumoissa käyttämäni ompelulanka meni toivottoman sykerölle. Ei se prototyypissä niin haittaa, mutta tiedänpähän seuraavan kerran valita langan oikein heti alkuun. Napit ovat 4mm muovinappeja My Little Customsista.
Kangasvalinta olisi myös voinut olla ohuempi. Käytin ohutta tilkkutyöpuuvillaa, mutta kauluksen kanssa oli silti ongelmia kun kangas oli hivenen liian paksua. Minulla olisi tuota yläkuvassa vilahtavan tummanruskean hameen kangasta enemmänkin, mutta arkailen ruveta työstämään sitä, vaikka se batistina olisikin todennäköisesti paras vaihtoehto. Näköni takia tummat kankaat ja langat ovat hankalia käsinompelussa, jota tässäkin olisi tuon kauluksen verran ainakin, musta on oikea kauhistus.
Ja Blogger näköjään haluaa juntturoida näiden kuvien kanssa. No. Jospa nämä nyt asettuisivat.
Napinläpien ompelu oli yllättävän helppoa sen jälkeen kun sain ratkaistua aukkojen tekoon liittyvän ongelman. Millä ne saisi siististi auki, ettei jäisi hapsottavia säikeitä sinne tänne? Saksilla ei onnistunut, ei ainakaan ompelu-fiskarseillani. Vastaus löytyi terälaatikostani. Kaarevateräinen askarteluveitsi (kuvassa varrellisista työkaluista kolmas ylhäältä), jota keinuvalla liikkeellä painoi kankaaseen antoi siistiäkin siistimmän leikkuutuloksen. Siihen olikin sitten helppo ommella pykäpistot. Oikeaa napinläpipistoa en osaa käyttää yhtä sujuvasti, joten oikaisin käyttämällä pykäpistoa. Ihan hyvin se tuntui toimivan nukkekoossa.
Yritin muuten kuvailla muutamaa ompelemaani mekkoa, mutta yksikään(!) kuva ei onnistunut. Milloin pönkötti nukke, milloin mekko, joten jätän ne suosiolla laittamatta tänne. Sen verran rumia kuvia olivat.
