Pieni vihreä kesämekko

Näin syksyn lähestyessä voikin ruveta tekemään vaatteita ensi kesää varten. Yhdenillanjuttuna valmistui pienestä trikootilkusta asukokonaisuus kesän helteisiin. Piirustin "sinne päin" olevan yläosan ja boleron kaavan.


Helman erikoinen muoto syntyy, kun helmaksi leikataan neliönmuotoinen kangaspala, joka taitetaan kolmion muotoon. Kolmion pitkälle sivulle leikataan vyötärönmentävä aukko, ja helma ommellaan yläosaan kiinni niin että neliön kulmat tulevat keskelle eteen ja taakse (sekä tietysti keskelle sivuille).


Yläosa on takaa avonainen, etukappaleelta lähtevät nauhat solmitaan niskaan. Nauha kulkee etukappaleen yläosaan ommellussa nauhakujassa, sitä ei siis ole ommeltu kiinni.


Sävy-sävyyn oleva 3/4-hihainen bolero täydentää lookin viileinä hetkinä.

Väri on sen verran vaalea, että suosittelen sen käyttöä vain jo ruskettuneen ihon kanssa, mikäli haluaa välttää kalkkilaivan kapteeni -efektiä. Tälle tummahipiäiselle neidolle sävy sopi vallan mainiosti.

Sekalaista seurakuntaa

Tässä on ollut työn alla jos mitä kokeilua ja projektia, mutta mikään ei ole oikein edennyt valmiiksi asti. Olen lisäksi nuohonnut kangaskauppoja ja kirpputoreja, kierrellyt ja nuuskinut, ja onpa jotain tarttunut mukaankin:



Olen nyt mennyt sortumaan kaikenlaisiin kukkakankaisiin, kuten näkyy. Ylin kangas on J. Kärkkäisen kangasosastolta, kaksi seuraavaa Tilkku-Ilonasta ja alimmaisen, brodeeratun verkkokankaan löysin Jyskistä. Sielläkin näköjään oli ompelujuttuja. Ruskehtava, pikkukukallinen kangas on jo osittain jalostunut uuteen muotoon, mutta siitä hetkisen kuluttua lisää.

Räjäytin tänään nauhalaatikkoni sisällön, lajittelin ne karkeasti kolmeen kategoriaan: pitsit, nukkejuttuihin soveltuvat kapeat tuotteet ja "oikeaan käyttöön tarkoitetut", kuten leveät vinokantit. Kolme 3l:n karkkilaatikkoa tuli täyteen. Pitänee jättää hamstraaminen vähäksi aikaa.

Viikolla kokeilin myös elämäni ensimmäisen kerran huovuttamista. En ole ikinä moiseen puuhaan sotkeutunut, mutta nyt löysin Näppärä-Näpistä ihania, 0,50-1.5e maksavia villapusseja ja ajattelin kokeilla. Sainkin aikaiseksi Barbielle sopivan huopahatun, mutta en osannut kuvata sitä. Ehkä joskus toiste tulee kuva, jahka jaksan perehtyä kameraan.

Vinkki: OMO Sensitive –pyykinpesunestepullon korkki on juuri sopivan kokoinen "hattutukki" Barbien hattua varten. Sen avulla huovuttelin hatun, ja oikein passeli tuli.

Se kukkakangas puolestaan jalostui taas uudeksi krinoliiniksi. (Ei, en vieläkään ole kyllästynyt näihin.) Tämä nyt on vielä keskeneräinen, tarkoitus on tehdä myös aikakauteen sopiva miehen puku ja ottaa sitten vähän tanssiposeerauksia.



Nukke seisoo "standin" päällä, siksi helmat jäävät vähän korkealle. Yltävät ilman standia lattiaan.



Pukukangas lähikuvassa. Minusta kankaan väri ja kuosi olivat ihastuttavan herkkiä, ja ohut kangas mahdollisti myös hameen tekemisen suorakaiteen muotoisesta kappaleesta yleisemmin käyttämäni puoli/täyskellon sijaan. Kangas on laskostettu vyötärölle ns. vetopoimuilla, joilla saa uskomattoman paljon kangasta poimuteltua sievästi. Hameen helman ympärysmitta on noin 65cm, ja tuo määrä kangasta on siis poimuteltu 8,5cm vyötärölle.



Alushameissa sen salaisuus… Helmat pysyvät koholla kaksien alushameiden avulla. Alin hame on suorakaiteen muotoisesta kappaleesta tehty. Hameen helmaan on ommeltu renkaan muotoon rigileneä, sekä poimuteltu pitsi. Ylempi alushame on puolikellon muotoinen, siinäkin on lisävolyymia antamassa pitsiröyhellys. 

Mittakaava suurenee

Pitkään olen pysytellyt pienessä mittakaavassa, nukkekodeissa ja barbeissa. Siinä sivussa olen silti katsellut myös isompia nukkeja, lähinnä Tonnerin Tyler-nukkea. Muut kuin Barbiet ovat olleet ulottumattomissa a) hinnan ja b) luottokortittomuuteni takia. Nykyään taloudesta löytyvä luottokortti ja kesän hyvin pienet menot suhteutettuna tuloihin ovat luoneet otollisen tilaisuuden. Eilen olin hurjalla tuulella ja tilasin yhdellä rysäyksellä Tonnerin Cinderellan (Tylerin kroppa) ja American Model- nuken.
Cinderella eli Tyler on 16-tuumainen ja AM 22-tuumainen. Melko isoja nukkeja siis, Barbie on 11,5 tuumaa. AM:n kroppa on suurennos Tylerista, kaavojen teon kanssa pääsee siis helpolla, sen kuin suurentelee kopiokoneella ja vähän trimmailee tarvittaessa.

Jännityksellä odotan milloin nuket toimitetaan, American modelin kohdalla luki että toimitetaan myöhään elokuussa ja Cinderella syyskuussa, olivat tällaisia ennakkotilaustyyppisiä juttuja. Saa nähdä tulevatko samassa paketissa vai erikseen. Vähän kuin joulua odottaisi...

Tamsin (ja muutakin)

Kokeilin hiusten istutusta eli re-rootingia. Koekaniiniksi pääsi alunperin blondi Chic-Barbie, jota jo kertaalleen muokkasin.
Nyt leikkasin hiukset pois, irrotin pään ja istutin uudet hiukset. Noin lyhykäisyydessään; oikeasti operaatio otti useamman illan. Lopputulokseksi tuli Tamsin:



Tamsinilla on yllään joulunaikaan ompelemani farkut sekä joskus talvella läpikuultavasta ja.joustavasta kankaasta näperrelty "hippipusero". Tuolin löysin viikonloppuna Tiimarista.

Kasvokuva:



Alkuperäinen nukke näytti tältä:



Välimuotokin oli.

Sitten muuta. Pidän Barbien (BB)kropasta noin muuten, mutta yksi vakava puute niitä vaivaa. Nivelettömyys. Minua kiehtovat nivelletyt nuket kuten Momokot sekä Obitsu-kropat, mutta molemmat lienevät luottokortittoman ulottumattomissa. Niitä ei siis saa. On tyydyttävä nivelettömiin ja yritettävä saada niitä poseeraamaan mahdollisimman luonnollisesti. Kerran olin kuitenkin näkevinäni hevostyttö-Barbien, joka istui satulassa luonnollisen näköisenä. Jalat siis taipuivat polvista ja kädet kyynärpäistä. Tahtoo!

Viikonloppuna löysin kyseisen nuken Kodin1:n leluhyllystä - halvennuksella. Oitis ostin. Vaatteiden alta paljastui lähes riittävästi nivelletty kroppa - vielä nilkat ja ranteet kun olisi nivelletty niin olisin tyytyväinen, mutta ei tämäkään hullumpi löytö ollut. Otin muutaman alusvaatekuvan jotta nuo nivellykset näkyisivät paremmin.
(Varoitus: seuraa pari puolialastonkuvaa!)





Tämän nuken saa poseeraamaan lähes luonnollisesti, mistä syystä olen oikein tyytyväinen. Vaatekaavat pitää tosin piirtää uudelleen, sillä tämän nuken kroppa on (rintojen kohdalta) jostain TNT:n ja BB:n välimaastosta. BB:lle tehdyt rintsikat menivät juuri ja juuri kiinni. Vyötäisiltä ja lanteilta tämä taas on ihan eri sarjaa kuin BB.

Seuraavaksi suunnitelmissa on kuitenkin tehdä vähän isommalle nukelle sopivia vaatteita...  

Ajanmukaisempaa yritelmää

Olen ilmeisesti saanut jonkinlaisen pakkomielteen krinoliineista. Pukuja on valmistunut nyt kolme - hitaasti valmistuvia siis. Ovat ehdottomasti suuritöisimpiä mitä olen ommellut.
Viimeisin on tavallista puuvillaa.


Helman rimssu ei onnistunut ihan niin hyvin kuin toivoin; päälle ommeltu koristenauha menee omituisille mutkille, mutta luultavasti en ryhdy tekemään sille mitään, ainakaan toistaiseksi.

Tämän puvun tekemisessä on otettu vähän osviittaa Historiallinen teatteripuku -kirjassa olevista ajanmukaisista kaavoista. Puvussa on kaksiosaiset pagoda-hihat, ja hihan olkasaumaa on hieman laskettu.
Alempi hiha on tehty kahdesta kappaleesta, alaosa on pukukangasta ja yläosa samaa ohutta puuvillakangasta kuin puvun vuori. Hihojen alla on valkoiset, pitsillä somistetut irtohihat.



Yläosa on edestä avoin, nappeina jälleen pienet helmet. Helmien halkaisija on 2mm.

Puvussa on tingitty ajanmukaisuudesta sikäli, että oikeasti helma on yksi suorakaiteen muotoinen kangaspala joka sitten poimutetaan vyötärömittaan. Nuken vyötärölle tulisi kuitenkin turhan paljon lisää paksuutta, joten tein taas kellohelman ja laskostin vyötärölle. Yläosa ja hame ovat erilliset.

Toinen ei-ajanmukainen lienee päähine, jonka tein silkki-sekoitekankaan jämätilkuista ja ohuesta puuvillapitsistä. Puku kaipasi jotain lisäkettä, ja kankaan väri sattui olemaan lähes sama kuin koristenauhan. Rusetti on ostettu (kangasmerkki).

 

Minulla ei ole oikein selkeää käsitystä ajanmukaisista "myssyistä", joten tein sitten oman variaationi.

Puvun alla on vannehame ja parit alushameet. Niistä ei ole kuvaa - eihän hienon naisen alusvaatteista puhuta. (Tosiasiassa kuvat epäonnistuivat enkä jaksanut enää yrittää uudelleen...)

Seuraavaksi taidan tehdä jotain vähän yksinkertaisempaa ja pienempitöistä.

Pari pientä juttua

Tulin hankkineeksi vähän rekvisiittaa. Joskus olen kuvauksiin lainaillut nukkekodista juttuja, mutta monesti ne ovat liian pieniä. Viikko sitten löysin ihan Barbien kokoon soveltuvaa esineistöä.

Mallinukke, jos on tarvis kuvailla keskeneräisiä pukuja. Ei toki ole ihan Barbien mitoissa (litteärintainen ja kapeampi vyötärö) mutta tällä saanee sovituskuviin ompelimotunnelmaa... Korkeutta nukella on jalustoineen reilu 20cm. Tämä löytyi Kärkkäiseltä Ylivieskasta.




Seuraavakin ostos löytyi tavallaan samasta paikasta; aulassa oli myyntipöydällinen kaikkea ihanaa rihkamaa, muiden muassa posliinisia miniatyyrikahvikalustoja. Osa oli ihan nukkekotikokoa, osa olisi sopinut 40-50cm nukeillekin. Ja sitten oli näitä Barbielle soveltuvia. Samana päivänä oli ollut tilipäivä, joten pitihän se sortua...



Kupeilla on korkeutta 1,3cm, eli oikeassa elämässä olisivat ehkä teekuppeja tai isohkoja kahvikuppeja. Lusikat on näpistetty nukkekodin ruokailuvälinesarjasta, sopivat juuri näiden kuppien kanssa teelusikoiksi. Minua viehätti erikoisesti kuppien ja nekan piparkakkureuna, joka tekee näistä uskomattoman söpöjä ja siroja. Reunukset on kullattu.

Kunhan saan tuon viimeisimmän krinoliinipuvun valmiiksi, kuvaushetki taitaakin sattua iltapäiväteen aikaan...

Hattu päähän

Metsästelin iltapäivällä hattua, jonka löysin 50-luvulla julkaistusta "Muotipuku kautta aikojen" kirjasta. Kirja oli käännös ruotsinkielisestä alkuteoksesta, ja löysin sieltä mielenkiintoisen tuttavuuden: kapottihattu. Kyseessä on noin 1800-luvun puolivälin naisten päähine, sellainen litteähkö, enemmänkin takaraivolla kuin otsalla pidetty kapistus, joka ajan hengen mukaan on kruusattu kukilla, ruseteilla ja röyhelöillä.
Suomenkielistä tekstiä löytyi erittäin vähän; vain pari mainintaa joista paras oli tämä: "kapotti; (ransk.) aikoinaan huppukauluksellinen kauhtana, nyt eräänlainen leuan alta nauhoilla solmittava pieni naisten hattu". Jaahas. Tuon verran tietoa sain pelkistä kuvistakin.

Runsaan haeskelun jälkeen löysin päähineelle alkuperäisemmän oloisen nimen: fanchon bonnet (kuvassa oikealla; vasemmalla spoon bonnet). Tällä kun haki niin rupesi löytymään kuviakin, käytännöllisimmät löytyivät täältä. Näiden perusteella saa jo jonkinlaista käsitystä tuon rakenteesta.
Nyt tekeillä oleva krinoliinipuku (vaaleanpunaista puuvillaa) kaipaa kaverikseen ehdottomasti päähinettä, ja tässä voisi olla varteenotettava ehdokas.

Sain eilen ommeltua toisen alushameenkin melko pitkälle. Kunhan vielä laitan vyötärönauhan niin voin ryhtyä mittailemaan ja suunnittelemaan päällyshametta. Viikonloppu kyllä menee kisoissa, mutta ehkä ensi viikolla.