Ompelukoulu

Mainos!

Ateljé Johannan ompelukoulu ilmestyy nykyään TheBDoll-sivuston jäsenjulkaisun, TheBZinen, parittomissa numeroissa. Heinäkuun helteissä ilmestyneessä ensimmäisessä osassa on T-paidan kaavat ja kuvitetut ompeluohjeet.

/Mainos päättyy.

Keräilen koottuja kaavalinkkejä omille sivuilleen, löytyvät tuolta sivupalkista Sivut-otsikon alta. Tällä hetkellä linkkejä on vasta muutamia, mutta päivittelen niitä pikku hiljaa, aina kun jotain mukavaa tulee vastaan.

Nojatuoli

Näpertelin eilen aloittamani nojatuolin valmiiksi, ja kuvaan pääsi myös uusin tyttö, Tonnerin Cami.



Cami on samalla kropalla kuin Antoinette, eli tuolla uudella, notkeammalla ja luonnollisemmalla kuin esim. Tyler, ja Cinderellan kasvomuotilla tehty. Tämä nimenomainen Cami on ihonväriltään cameo, eli kalpeampi neito. Pidän tästä huomattavasti enemmän kuin Antoinettesta, tämä on helpommin mukautuva. Antoinette on kovin kopean näköinen, ja minulla on aina ollut vaikeuksia tulla sellaisten kanssa toimeen. Ja kyseessähän on siis perusversio, jolla ei tule vaatetta tuon enempää, eikä nyt ollut oikein sopivaa päällepantavaa joten kuvasin sitten tälleen.



Camilla on hurja hiuspaljous.



Nojatuolista tuli juuri sellainen kuin halusinkin. Työtä siinä oli, runsain mitoin näpertämistä ja liimaamista, mutta lopputulos on mahdollisimman aidon näköinen kuten oli tarkoituskin. Runko on tehty pahvista, johon on liimattu muotoon leikeltyä ja taivuteltua (tarvittaessa ompelein kiristettyä) ohutta superlonia. Superlonpalojen päälle kiinnitin vielä ohutta fleeceä, jotteivät muhkurat kuultaisi päällyskankaan läpi. Päällinen on taftia, jota sattui olemaan iso pala jemmassa. Liimatahrojen välttämiseksi käsinojien, istuintyynyn ja selkänojan kankaat on ommeltu muotoonsa, vain alapohjan kangasta on vähän liimattu. Hopeanvärisen koristenauhan liimasin varovasti. Erityisen tyytyväinen olen siihen, miten sain tuon päällisen tehtyä: yhtään palaa en leikannut minkään kaavan mukaan, vaan aloitin vain palasesta jota sitten pingottelin palan päälle ja ompelin kiinni.
Homma oli yllättävän helppoa, voisin tehdä joskus toisenkin. Yllättävän helppoa siinä mielessä, etten tehnyt missään vaiheessa juurikaan mallikuvia, saati sitten mittaillut muuta kuin pohjalaatikon ja pohjalevyt käsinojiin, istuimeen ja selkänojaan. Kaiken muun tein näppituntumalla, eikä yhtään tollikkoa tullut.


(Blogger takkuaa taas kuvien kanssa, jouduin koodaamaan ne käsin tänne. Toivottavasti toimivat. Jos ei näy, kuittaa kommenttilaatikkoon.)

Askareita

Nukeillani ei ole oikeastaan muuta kuin vaatteita, ja kenkiä. Niitäkin on liian vähän. Huonekaluja, tai muuta rekvisiittaa ei ole käytännössä lainkaan. Isoille nukeille on yksi tuoli, pienemmille vähän enemmän koosta riippuen. Barbie-sälää on jonkin verran, mutta se ei näiden isompien kanssa paljon lämmitä. Tarvetta olisi siis, mutta ei ole tullut vastaan ostettavan näköistä, saati sopivan kokoista.
Talvella hain pikkupojalle patjaa paikallisesta huonekalufirmasta, koska patja oli epästandardikokoinen. Vanhempi herrasmies leikkasi patjan isosta superlonpalasesta, ja rohkaistuin kysymään saisinko keräillä lattialta muutamia leikkuusilppuja, kaupanpäällisiksi. Olisin saanut vaikka jätesäkillisen, silppua oli siellä säkitettynä, mutta otin muutaman soiron.

Tänään iltapäivällä perustin sitten keittiöön oman sohvatyömaan:

Meillä on nyt tuota superlonsilppua vähän joka paikassa. Ja haisee ikävästi joku yleisliima. Askartelu on kyllä kivaa, harmi ettei useammin kerkeä tehdä ihan tällaista perusaskartelua, liimaa-saksia-pahvia-metodilla. Saa nähdä mihin tuon kanssa vielä päätyy. Huomatkaa tyylikäs neulatyyny tuolla taustalla. Tein ihan itse hedelmäsosepurkin kannesta, tilkusta ja palasta täytevanua.

Olisi kyllä sittenkin pitänyt ottaa enemmän sitä silppua. Noista ei tule kuin tuo yksi ainoa tuoli.

Tuo raitakuosi ei muuten todellakaan ole se lopullinen kuosi...

Miniherkkuja

Ostin tässä alkuviikosta pienen herkkusetin. Re-Ment-pikkutavaroita olen ihastellut kauan muiden ihmisten nettisivuilla ja nettikaupoissa, ja nyt ostin sellaisia, kun kohdalle sattui Hartsilapsissa sopiva myynti-ilmoitus.

Osa jutuista, kuten muistaakseni suklaakakkupala, on ylimääräisiä alkuperäisen setin kokoonpanoon nähden, mutta ei se haittaa. Ihastuin tuohon lautasella olevaan hedelmäviipaleasetelmaan, se on aivan täydellinen.

Kauluspaita

Ajatuksen tasolla olen pitkään pyöritellyt ideaa nukkekokoisesta kauluspaidasta, joka olisi yksi yhteen oikean kanssa. Kaulurikaulus, toimiva napitus jne. Kaavat sain joskus kevään mittaan näperreltyä ja olin niihin ihan tyytyväinen, mitä nyt kaulus meni vielä tekovaiheessa uusiksi, mutta toteutukseen ei ollut aikaa. Muutama viikko sitten löytyi kuitenkin sopiva tilaisuus, ja ei muuta kuin paita tulille. Ompelin sitä anoppilassa, joten käytettävissäni ei ollut ompelukonetta ja tästä syystä saumojen huolittelu jäi. Kyseessä oli kuitenkin lähinnä prototyyppi, joten ei se ole niin nuukaa, totesin. Tämmöinen kesäpaita siitä tuli (kuvat suuremmaksi klikkaamalla):

Ihan priima se siis ei ole sisäpuolelta, eikä varsinkaan kauluksen kääntöpuoli ole mikään ompelun mestarinäyte, mutta ilman silitysrautaa siitä oli mahdoton saada yhtään parempaa. Eikäpä se tuolta mihinkään näy. Napinläpiin olen kuitenkin tyytyväinen, noin teknisesti ottaen ne toimivat kuin unelma. Jouduin kuitenkin käyttämään erisävyistä lankaa napinläpiin kuin muuhun ompeluun, koska saumoissa käyttämäni ompelulanka meni toivottoman sykerölle. Ei se prototyypissä niin haittaa, mutta tiedänpähän seuraavan kerran valita langan oikein heti alkuun. Napit ovat 4mm muovinappeja My Little Customsista.

Kangasvalinta olisi myös voinut olla ohuempi. Käytin ohutta tilkkutyöpuuvillaa, mutta kauluksen kanssa oli silti ongelmia kun kangas oli hivenen liian paksua. Minulla olisi tuota yläkuvassa vilahtavan tummanruskean hameen kangasta enemmänkin, mutta arkailen ruveta työstämään sitä, vaikka se batistina olisikin todennäköisesti paras vaihtoehto. Näköni takia tummat kankaat ja langat ovat hankalia käsinompelussa, jota tässäkin olisi tuon kauluksen verran ainakin, musta on oikea kauhistus.

Ja Blogger näköjään haluaa juntturoida näiden kuvien kanssa. No. Jospa nämä nyt asettuisivat.

Napinläpien ompelu oli yllättävän helppoa sen jälkeen kun sain ratkaistua aukkojen tekoon liittyvän ongelman. Millä ne saisi siististi auki, ettei jäisi hapsottavia säikeitä sinne tänne? Saksilla ei onnistunut, ei ainakaan ompelu-fiskarseillani. Vastaus löytyi terälaatikostani. Kaarevateräinen askarteluveitsi (kuvassa varrellisista työkaluista kolmas ylhäältä), jota keinuvalla liikkeellä painoi kankaaseen antoi siistiäkin siistimmän leikkuutuloksen. Siihen olikin sitten helppo ommella pykäpistot. Oikeaa napinläpipistoa en osaa käyttää yhtä sujuvasti, joten oikaisin käyttämällä pykäpistoa. Ihan hyvin se tuntui toimivan nukkekoossa.

 Yritin muuten kuvailla muutamaa ompelemaani mekkoa, mutta yksikään(!) kuva ei onnistunut. Milloin pönkötti nukke, milloin mekko, joten jätän ne suosiolla laittamatta tänne. Sen verran rumia kuvia olivat.

Uudet vaatteet

Tällä kertaa uudet vaatteet sai blogi. Nyt mennään kesää kohti romanttisissa ruusutunnelmissa. Tämän puvun suunnitteli ja toteutti "Keisarin uudet vaatteet".

Yritin tänään kuvailla vaatteita mutta eiköhän kamerasta ollut akku loppu, kun olisi ollut kerrankin hyvä valo. Toivottavasti huomenna onnistuu. Turhauttavaa laittaa kaikki valmiiksi ja sitten todeta akun olevan kaputt.

Ristiinkytkentä

Pienenä olin hirmuisen tarkka. Jos jokin lelu ei kuulut johonkin tiettyyn juttuun, niin sillä ei sitten leikitty siinä toisessa jutussa. Jos joku yritti sijoittaa Barbien johonkin tiettyyn asukokonaisuuteen (joita oli tosi vähän) kuuluvia kenkiä väärään pukuun, niin ei todellakaan. Kun se ei kuulunut siihen. Olin varmaan tosi rasittava leikkikaveri.

Onneksi samat rajoitteet eivät enää vaivaa, ainakaan nukkien kohdalla. Ostelen iloisesti kaikkea sälpettä ja sujuttelen niitä nukelta toiselle, sovitellen vähän tälle ja tuolle, ja se jolle ne parhaiten sopivat saa ne. BJD-maailmaan tutustuminen avasi uusia mahdollisuuksia, niille kun tuntuu olevan rajattomasti tavaraa, vaatteiden lisäksi muutakin. Paljon muutakin. Esimerkiksi Delilahille menevät mainiosti yhdet Hartsilapsien myyntipalstalta bongaamani kengät, ja osa tuollaisille MSD-nukeille (40-45cm) tarkoitetusta rekvisiitasta ja asusteista sopii mainiosti American Modelille, vaikka se pidempi onkin. Mm. sukat ovat oikein sopivia, vaikka kuvittelisi toisin: varsi asettuu täydellisesti ja jalkaterä on sopivan mittainen. Olen niin laiska ja saamaton nykyään että ostan vaatteisiin rinnastettavia asioita valmiina. Hyi minua. Sukat ovat kyllä ehkä tympeimmästä päästä ommeltavia asioita.

Sitten nämä linssittömät silmälasit, myöskin MSD-kokoa, olivat oikein hyvä ostos, vaikkakin Delilahille, jolle ne ostin, olivat vähän isohkot, mutta ei hätää, seuraava nukke kaapista ulos:

Sopivat täydellisesti mitoiltaan, ja mielestäni passaavat American Modelin naamaan muutenkin. Tilasin näitä kolmet kimppatilauksessa Dollmorelta: punaiset, mustat ja pinkit. Punaiset näyttivät mielestäni parhaimmilta tämän neidon naamalla.

Viikonloppuna ehdin vähän ommellakin, mutta se on kesken vielä. Ja vappuhulinoissa tilasin sitten sen Lunan.